IFOAM OE varoittaa jäsenistöä, että vaikka komissio oli jo asettanut velvoitteet jäsenmaille tukea luomun viljelyä sekä siirtymävaihetta, ministerineuvosto kirjoitti uudelleen kokonaisuudessaan ympäristö- ja ilmastotoimenpiteitä sisältävän 10. artiklan. Neuvoston versiossa ei ole enää mitään viittauksia luomuviljelyyn.  Edelleen esityksessä erotellaan toisistaan vuosittaiset luomutuet ja luomun siirtymävaiheen tuki, joista viimeksimainittu määritellään vapaaehtoiseksi.

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan eli CAP:n uudistuksessa ei ole kyse vain tukieuroista. Kyse on myös siitä, kuinka paljon yhteisiä pelisääntöjä tarvitaan ja kuinka paljon päätösvaltaa jätetään jäsenmaille. Komission ja EU:n neuvoston linjausten vertailusta piirtyy selkeä jännite: komissio painottaa yhteistä EU-tason ohjausta, kun taas jäsenmaita edustava neuvosto korostaa kansallista liikkumavaraa ja sääntelyn keventämistä. Kun tähän lisätään vielä parlamentin näkemys, niin soppa on valmis. Vuoden 2027 jälkeistä maatalouspolitiikkaa koskevat komission ja neuvoston erot näkyvät luomuviljelijälle kuudessa keskeisessä kysymyksessä.

Euroopan maatalous- ja elintarvikelautakunnan asiantuntijaryhmä (EBAF)  keskusteli 2.10.2026 komissaari Christophe Hansenin johdolla keskustelemaan digitalisaatiosta ja tekoälystä maataloudessa. IFOAM OE:n johtaja Eduardo Cuoco pohdiskeli kokouksen kynnyksellä, ettei todellinen kysymys enää ole se, tuleeko tekoäly osaksi maataloutta, kun se on sitä jo. Maatalous ei ole dataköyhä toimiala, se on datapainotteinen, jopa datarikas!