Edunvalvonta
CAP 2021-2027 Eko-järjestelmät
Ekojärjestelmä korvaa viherryttämisen vaatimukset
Tällä hetkellä viljelijöille maksetaan viherryttämistukea siitä, että he käyttävät viljelymenetelmiä, jotka auttavat ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Viherryttämisen vaatimukset olivat kaikissa EU-maissa samat ja komission asettamat. Viherryttämisen vaatimuksia olivat viljelyn monipuolistaminen, pysyvän nurmen säilyttäminen ja 5 % vaatimus ekologisille aloille. Jokaisen EU-maan on täytynyt osoittaa viherryttämiseen EU:n maksamasta suorasta tulotuesta 30 %. Suomi saa nykyisellä kaudella suoraa tulotukea 3,663 miljardia euroa ja siitä 30 % eli 1,099 miljardia euroa käytetään viherryttämiseen.
EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan tuloksellisuuden vaatimus
EU:n tilintarkastajat ovat todenneet raportissaan 2017, ettei viherryttäminen juurikaan ole edistänyt maatalouden ympäristöystävällisyyttä. Tilintarkastajat suosittelevat tukitoimien kehittämistä seuraavassa CAP-uudistuksessa. Esityksessä yhteisen maatalouspolitiikan (YMP:n) tavoitteena on, että jäsenvaltiot lisäävät myönteisiä ympäristövaikutuksia ottamalla huomioon paikalliset tarpeet ja viljelijöiden tosiasialliset olosuhteet. Ehdotuksessa siirrytään sääntöjen noudattamisesta tuloksellisuuden korostamiseen. Tukijärjestelmä yksinkertaistuu, kun ei enää valvota miten yksittäinen tuensaaja noudattaa sääntöjä, vaan toteutuvatko asetetut tavoitteet.
Eko-järjestelmien tuet voivat olla kannusteperusteisia
Komission ehdotuksessa keskeisenä elementtinä ovat Eko-järjestelmät, jotka korvaavat nykyisessä tukijärjestelmässä EU:n kokonaan maksamat 1-pilarissa olevat viherryttämisen vaatimukset. Eko-järjestelmät ovat jäsenmaille pakollisia, mutta viljelijöille vapaaehtoisia. Eko-järjestelmät eroavat viherryttämisestä oleellisesti. Jokainen jäsenmaa saa itse räätälöidä toimenpiteet paikallisiin olosuhteisiin sopiviksi. Jäsenvaltio itse määrittelee korvaukset viljelijöille maksuna, joka myönnetään joko kannustimena tai palkkiona, tai korvauksena näiden käytäntöjen ottamisesta käyttöön. Molemmissa tapauksissa niillä olisi pyrittävä parantamaan YMP:n ympäristö- ja ilmastotoimien tuloksellisuutta, minkä vuoksi ne olisi suunniteltava niin, että ne ylittävät pakolliset vaatimukset. Jäsenvaltiot voivat esimerkiksi perustaa eko-järjestelmiä, jotka koskevat pysyvien laidunten parempaa hoitoa, maisemapiirteitä tai luomuviljelyä.
Eko-järjestelmät kattavat kaiken maatalousmaan
Eko-järjestelmästä voidaan tukia maksaa tukea riippumatta siitä, onko lohko korjauskelpoinen ympäristö- ja ilmastotoimenpiteessä. Koko EU:n alueella korvauskelpoista alaa oli vuosina 2007-2013 noin 25 %. Vaikka Suomessa prosentti on huomattavasti korkeampi, aktiiviviljelyssä on paljon lohkoja, joille ei makseta tukea ympäristö-, luonnonhaitta- tai luomukorvauksesta.
Suurin osa suorastatulotuesta voidaan maksaa Eko-järjestelmien kautta
Jäsenvaltiot voivat halutessaan kohdistaa suurimman osan suorasta tulotuesta maksettaviksi ekojärjestelmän kautta ympäristö- ja ilmastotoimenpiteisiin. Toisaalta komission ehdotuksessa ei aseteta suoranaista alarajaa. Eko-järjestelmät täydentävät ja tukevat aiemman ympäristökorvausjärjestelmän tilalle tulevan ympäristö- ja ilmastotoimenpiteiden kustannusperusteisia toimenpiteitä.
Ympäristö- ja ilmastotoimenpiteiden rahoituksen kasvettava 2021-2027
EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (YMP:n) rahoituksen minimivaatimus on, että ilmasto- ja ympäristöasioihin pitää kohdistua vähintään 40 %. Komission esityksen 92 artiklassa jäsenvaltioita edellytetään lisäämään kokonaispanostusta ympäristö- ja ilmastotavoitteiden osalta verrattuna nykyiseen rahoituskauteen. Jäsenmaan on myös selitettävä YMP:n strategiasuunnitelmassa miten suurempi kokonaispanostus saavutetaan tulevalla rahoituskaudella.
Lähteitä:
Komission esitys suomeksi:
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/ALL/?uri=COM:2018:392:FIN
Viherryttämisen vaatimukset suomeksi:
IFOAM EU:n tilaama selvitys eko-järjestelmästä: