CAP esitys huono luomutiloille
Saamamme tiedon mukaan ministeriön CAP esitys on valmistunut. Valtioneuvoston hyväksymisen jälkeen se lähtee EU:n komission arvioitavaksi.
Esityksessä on asetettu selkeä tavoite nostaa luomun pinta-ala 20 prosenttiin vuoteen 2027 mennessä. Tavoitteesta huolimatta esitys ei kuitenkaan edistä luomutuotannonkasvua. Siitä puuttuvat luomutuotannon kasvua tukevat toimenpiteet, kuten siirtymäkauden tuki luomutuotannolle. Meidän toiveemme ja lausunnoissa esitetyt vaatimukset eivät näy ministeriön valmistelemassa esityksessä.
Lausuntoajan jälkeen on tullut tietoon luomutuotantoon kohdistuva heikennys, koskien luonnonhoitonurmia. Luomutuotantoon liittyy oleellisesti maan viljavuudenhoito eli hiilensidonta. Luomupelloista merkittävä osa on apilanurmia, joilla sidotaan hiiltä maaperään ja tuotetaan ravinteita seuraavan vuosien myyntikasveille. Luomutuotannon kannattavuuteen vaikuttaa oleellisesti se, miten näitä nurmia, joilla ei korjata satoa, tuetaan tulevassa tukijärjestelmässä.
Ympäristönurmet ovat osa ekojärjestelmää yhdessä kasvipeitteisyyden kanssa. Ekojärjestelmissä on neljä erilaista toimenpidettä: talviaikainen kasvipeite, luonnonhoitonurmet, viherlannoitusnurmet ja monimuotoisuuskasvit.
Ekojärjestelmän toimenpiteet ovat oikean suuntaisia. Toimenpiteiden ehtoja tarkemmin tutkiessa huomaa, että niissä on rajoituksia ja puutteita, jotka vähentävät niiden tehoa ja soveltuvuutta luomutiloille.
- Kasvipeitteisyydessä ei ole korotettua tukea vihreälle kasvipeitteisyydelle, jolloin sille asetetut tavoitteet jäävät suurelta osin saavuttamatta. Aidon vihreän kasvipeitteisyyden tukeminen olisi auttanut 20 % luomutavoitteen saavuttamisessa, koska luomutiloilla merkittävä osa pelloista on talven yli vihreänä hiiltä sitovana ja nurmipeitteisinä.
- Viherlannoitusnurmen tukea ei makseta luomutiloilla. Lisäksi viherlannoitusnurmen määrä rajataan esityksessä 25 prosenttiin tilan peltoalasta.
- Luonnonhoitonurmet ovat merkittävässä osassa ilmaston-, vesien- ja maaperänsuojelussa sekä biodiversiteetin lisäämisessä. Luomutila voi valita toimenpiteen ekojärjestelmässä, mutta menettää samalla luomutuen. Luomutuki on noin 160 euroa hehtaaria kohden ja luonnonhoitonurmien tuki 60 – 90 euroa hehtaaria kohden. Luomutiloja siis rangaistaan noin 70 – 100 eurolla hehtaaria kohden sen pinta-alan osalta, kun tila ilmoittaa luonnonhoitonurmea. Luonnonhoitonurmien määrä rajataan esityksessä 25 prosenttiin tilan peltoalasta.
- Monimuotoisuuskasvit ovat luomuviljelijöiden valittavissa, mutta niiden käyttöä rajoitetaan tehokkaasti. Alustavasti on esitetty 25 % maksimiosuutta viljelijän hallinnassa olevasta tukikelpoisesta peltoalasta.
Vähemmälle huomiolle on jäänyt luonnonhaittakorvaukseen kirjattu leikkaus:
- Luonnonhaittakorvausta maksetaan ympäristönurmien ja kesantojen osalta enintään 25 % korvaukseen oikeutetusta peltoalasta. Luonnonhaittakorvauksessa ei ole vaatimuksia, jotka kohdistuisivat ympäristö- ja ilmastotoimenpiteisiin. Siihen kuitenkin tehdään leikkaus, jos ympäristönurmia on yli 25 % korvauskelpoisesta peltoalasta.
Rajaukset heikentävät merkittävästi luomutilan mahdollisuuksia valita ympäristön ja ilmaston parantamiseen tarkoitettuja toimenpiteitä. Rajaukset eivät vastaa ekojärjestelmille asetettua tavoitetta, että toimet olisivat mahdollisimman laajan viljelijäjoukon valittavissa tai viljelijällä olisi valittavissa eritasoisia ekojärjestelmän toimenpiteitä.
Rajauksilla on iso vaikutus luomutuotannon kannattavuuteen. Rajaukset heikentävät merkittävästi luomutilojen taloudellista kilpailukykyä suhteessa tavanomaiseen viljelyyn, joka perustuu kemialliseen lannoitukseen ja kasvinsuojeluun. Luomutuotanto ei ole enää taloudellisesti kiinnostava vaihtoehto kemialliseen viljelyyn verrattuna.