EU komission palaute Suomen CAP suunnitelmaan
Suomen CAP-suunnitelman saama runsas EU-komission palaute suunnitelman korjaamisesta ei tullut yllätyksenä. Suomi hylkäsi heti valmistelun alussa komission keskeiset tavoitteet muuttaa tukijärjestelmä toimenpidepohjaisesta järjestelmästä tavoiteperusteiseksi. Suomessa valittiin lähtökohdaksi säilyttää mahdollisimman paljon vanhaa toimenpidepohjaista tukijärjestelmää. Suomessa tehtiin virhearviointi, kun ekojärjestelmiä ja uudelleenjakotukea ei heti alettu valmistelemaan, vaikka ne olivat jäsenmaille pakollisia.
Komissio kiinnittää erityisesti huomiota esityksen vaatimattomiin ilmasto- ja ympäristövaikutuksiin. Palautteessa toistuu useasti, että kontribuutiota ilmasto- ja ravinnepäästöjen vähentämiseksi täytyy lisätä Suomessa voimakkaasti. Väitteet, että Suomen esitys nostaa huomattavasti ilmasto- ja ympäristötavoitteiden kunnianhimoa, ovat komission palautteen perusteella vailla pohjaa.
Komissio on pettynyt, ettei suomalaisten viljelijöiden heikkoon asemaan tuotantoketjussa, tuotannon kilpailukykyyn ja tuotannon heikkoon kannattavuuteen ole esitetty riittäviä toimenpiteitä. Komissio epäilee Suomen ehdottaman tukistrategian odotettua tehokkuutta maataloustulojen, kilpailukyvyn ja viljelijän aseman parantumista arvoketjussa. Komissiolle on edelleen epäselvää, kuinka maatilojen tuloja ja kannattavuutta eri sektoreilla aiotaan lisätä Suomessa.
Ehdollisuudessa (= kaikille pakollisissa toimenpiteissä) komissio pyytää Suomea selventämään tai muuttamaan tiettyjä hyviä maatalous- ja ympäristöolosuhteita, että ne vastaisivat täysin komission antamiin minimi vaatimuksiin. Esimerkiksi Suomea pyydetään määrittelemään viljelykiertovaatimukset. Turvemaiden ja kasvipeitteisyyteen ehtoihin on odotettavissa muutoksia komission palautteen perusteella. Koska ehdollisuuden tulisi koskea kauden alussa maatalousmaata, Suomea pyydetään varmistamaan, että maatalousmaan suot suojellaan ehdollisuuden vaatimusten mukaisesti.
Suomea pyydetään selittämään, miksi hiiliviljelyn lähestymistapoja, kuten turvemaiden uudelleen vettäminen tai ilmastoon sopeutuvaa tuotantoa eloperäisillä mailla ei tunnisteta tarpeellisiksi, vaikka esityksessä peltoturvemaata pidetään merkittävänä päästölähteenä. Suomea pyydetään myös selittämään, miksi soiden suojelu esitetään uhkana maatilojen väliselle kilpailulle.
Komissio on pahoillaan joutuessaan huomauttamaan, että Suomen suunnittelema uuden kauden ympäristökorvaus on hyvin samankaltainen kuin nykyjärjestelmässä ja vaatii täydentämään sitä tehokkaammilla toimenpiteillä, jotta saavutetaan Vihreän siirtymän ja Pellolta pöytään -strategian tavoitteet ja ympäristöhyödyt.
Ekojärjestelmän toimenpiteet saavat paljon kritiikkiä osakseen. Komissio pitää Suomeen ehdotettuja toimenpiteitä riittämättöminä suhteessa ehdollisuuteen. Suomea pyydetään selittämään ja osoittamaan, kuinka ehdotetut ekojärjestelmät edistävät halutun ilmastovaikutuksen saavuttamista. Suomea kannustetaan voimakkaasti sulkemaan pois torjunta-aineiden käyttö ekojärjestelmien toimenpiteissä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Suomea pyydetään selvittämään ovatko viherlannoituksen ja luonnonhoitopellon korvaukset riittäviä kannustamaan viljelijöitä näihin käytäntöihin. Kasvipeitteisyyteen vaaditaan muutoksia niin ehdollisuuden, kuin ekojärjestelmän osalta.
Komissio suhtautuu myönteisesti EU:n vihreän kehityksen tavoitteen kansallisena tavoitteena 25 % EU:n luonnonmukaisesti viljelyn maatalousmaan osalta vuoteen 2030 mennessä, 20 % vuoteen 2027 mennessä. Toisaalta Suomea kehotetaan vahvistamaan niitä toimenpiteitä, joilla on suora vaikutus ravinneylijäämään, kuten esim. luomuviljely, peltometsäviljely ja tarvittaessa lisäämään niille tukitoimenpiteitä. Suomea pyydetään myös selittämään, miksi siirtymäkauden korkeampaa tukea ei katsota tarpeelliseksi, ottaen huomioon siirtymävaiheen korkeammat kustannukset, ja miksi siirtymäkauden tukea ei käytetä tavoitteen saavuttamiseksi.
Ministeri Leppä on johtanut hyvin määrätietoisesti CAP-suunnittelun valmistelua ministeriössä. Komission antaman palautteen perusteella valmistelussa ei ole erityisen hyvin onnistuttu. Suomen itsepäinen pitäytyminen vanhassa toimenpidepohjaisessa tukijärjestelmässä tuo suuria haasteita komission asettamien tavoitteiden saavuttamiselle. Muutostarpeet vaikuttavat niin isoilta, että aikataulussa on todennäköisesti mahdotonta pysyä. Herää huoli ja kysymys, milloin uusi CAP saadaan käyttöön ja miten tuet jaetaan sillä välin?
Vaikka Suomessa on järjestetty paljon erilaisia tilaisuuksia CAP valmistelun aikana, kuitenkaan näissä tilaisuuksissa esitettyjä huomioita ja ehdotuksia ei ole kuultu tai otettu huomioon valmistelussa. Sama suhtautuminen näkyy myös komission suuntaan. Loppuun asti yritettiin välttää jäsenmaille pakolliset ekojärjestelmien ja uudelleenjakotuen sisällyttäminen CAP valmisteluun. Komissio antoi kaikille jäsenmaille ja myös Suomelle joulukuussa 2020 suosituksia, mutta valmistelussa ei otettu näitäkään suosituksia riittävästi huomioon.
Yhdistyneet Luomutuottajat on alusta alkaen ilmoittanut halukkuuden osallistua valmisteluun. Meidän ehdotuksemme ovat edelleen relevantteja ja komission tavoitteiden mukaisia.