Edunvalvonta
Hehtaariperusteisen maksun määräytyminen luonnonmukaisen kotieläintuotannon sitoumuksissa
Tällä tukikaudella kotieläintuen maksuperuste on kirjattu seuraavasti. ”Jos harjoitat luonnonmukaista kotieläintuotantoa, maksetaan korotusta 134 euroa/ha. Kotieläintilallasi on tällöin oltava korvauskelpoista sitoumushehtaaria kohti vähintään 0,3 eläinyksikköä luonnonmukaisesti kasvatettuja eläimiä”.
Nykyinen järjestelmässä luomukotieläintuki ei ole kohdistunut erityisen hyvin eläintuotantoon, ja kotieläintilojen saama tuki eläinyksikköä kohti on vaihdellut huomattavasti. Vaikka luomukotieläintuki on nimellisesti 134 €/ha, niin eläinyksikköä kohti tilat saavat hyvin erilaista tukea. Yhdellä eläinyksiköllä on saanut hehtaarikohtaista tukea 0-446 €/ey. Tämä asettaa tilat hyvin erilaiseen asemaan, sen mukaan kuinka paljon peltoa kyseisellä tilalla on suhteessa eläinmäärään.
Yllä olevassa kuvassa on kuvattu 100 ey tilalle maksettavaa luomutukea eläinyksikköä kohti maksettuna. Kuvassa on vertailtu miten pinta-alan kasvaminen vaikuttaa tilan saamaan kotieläintukeen.
Kotieläintilalle ei makseta korvausta luomukotieläimistä, jos eläinmäärä on alle 0,3 ey/ha. Kuvan esimerkissä 100 ey tilalla tilanne toteutuu pinta-alan noustessa yli 333 ha.
Jos tilalla on eläinyksiköitä enemmän kuin peltohehtaareja, niin tuki eläinyksikköä kohti pienenee. Jos tilalla on rehuntuottosopimus naapuritilan kanssa ja omaa peltoa on vain 50 ha. Eläinyksikölle saa tukea vain 67 €/ha. Maksatustapa ei suosi rehuyhteistyötä naapuritilojen kanssa, vaan kannustaa voimakkaasti oman peltoalan kasvattamiseen.
Suurimman eläinyksikkötuen tila saa, jos tilalla peltoa 3,33 kertaa enemmän kuin eläinyksiköitä. 100 eläinyksikön tilalla saa eläinyksikköä kohti tukea 446 €/ey, jos tilalla on tasan 333 ha. Tilanne on johtanut siihen, että eläinmäärän sijaan luomukotieläintuki on kasvanut kotieläintilojen peltopinta-alaa.
Uusi tukikausi 2023-2027
Suomen CAP ehdotuksessa on varattu luomukotieläintuotantoon oma budjetti. Alustava kokonaisrahoitus vuosille 2023-2027 on 44,16 miljoonaa. Suomessa on luomueläimiä tällä hetkellä noin 68 000 ey. Pienellä laskutoimituksella saadaan vuosittainen budjetti eli 8,3 milj. €/v. Tukikauden lopulla 2027 tavoitteena on 78 000 ey eli 9,5 milj. €/v.
Ministeriön ehdotuksessa luomukotieläintuki maksettaisiin eläinyksiköiden perusteella. Eläinyksikön tuen määräksi ehdotetaan 122 €/ey. Ehdotus näyttäisi perustuvan ajatukseen, jossa nykyinen luomukotieläin-tuotantoon varattu budjetti jaettaan tämänhetkisellä luomukotieläinyksikköjen määrällä.
Budjetti on alimitoitettu
Huomio kiinnittyy budjetin vaatimattomaan kokoon, joka leikkaa tiloille maksettavaa tukea lähes kaikilta tiloilta. Koska kaikki tilat ja luomueläimet saisivat jatkossa yhtä paljon tukea eläinyksikköä kohden, niin budjettia olisi kasvatettava. Luomutuen pitää kattaa kaikki luomukotieläintuen perusteena olevat kustannukset.
Tuotantosuuntien erilaiset kustannukset pitää huomioida
Luomukotieläintuki ei huomio millään tavoin erilaisten tuotantosuuntien tai eläinlajien kustannuseroja. Tasapuolisen ja oikeudenmukaisen tukitason maksaminen tuotantosuunnasta riippumatta edellyttää eläinyksikkökertoimien laskemista kustannusperusteisesti, joka mahdollistaisi todellisten kustannusten huomioimisen tuotantosuunnan ja eläinlajin mukaisesti.
Ministeriö ei avaa luomutuen pohjalla olevaa kustannuslaskentaa. Luomukotieläintuen vaikuttavuutta eri tuotantosuunnissa voidaan arvioida tutkimalla luomun osuutta eri tuotantosuunnissa. Tuotantosuunnittain korkein luomuprosentti on lampailla ja emolehmillä, jossa emoista on luomussa yli 40 %. Kanoista luomussa on noin 8 %, lypsylehmistä noin 4 % ja emakoista noin 1 %.
Tuki pitää kohdistua eläinyksikköön
Oikeudenmukaisin tapa maksaa luomukotieläintukea on eläinyksikkökohtainen maksutapa. Kaikki tilat saisivat saman euromääräisen tuen eläinyksikölle. Luomukotieläintuen pitää kohdistua vain ja ainoastaan kotieläimiin. Sillä ei pidä kohdistua kasvintuotantoon, jolla on jo oma erillinen tukijärjestelmä.
Jos eläinyksikkökohtaista tukea ei voi uudella tukikaudella käyttää, niin tuen sitominen hehtaareihin pitää tehdä sillä tavoin, että tuki kohdistuu kuitenkin mahdollisimman puhtaasti eläinyksikköjen mukaan. Tästä tavoitteesta seuraa, että tuki maksetaan mahdollisimman pienen hehtaarimäärän kautta. Tämä tarkoittaisi sitä, että hehtaarikohtainen tuki kasvaisi suuremmaksi.
Asian ymmärtämistä helpottaa, kun sitä tarkastellaan tilatasolla. Jos tila on oikeutettu (x)-määrään kotieläintukea eläinyksikköjen perusteella, niin lopulta on ihan sama, maksetaanko se yhden, kymmen vai sadan hehtaarin kautta. Joka tilalla on se ensimmäinen hehtaari, mutta kaikilla ei ole sataa hehtaaria.
Kompromissina voidaan pitää 1 ey = 1 ha. Hehtaarivaatimuksen kasvattaminen vain lisää tilojen välistä epätasa-arvoa ja kotieläintuen valumista peltohehtaareille. Luomukotieläintuella ei pidä asettaa pellon ostamista tai vuokraamista yhteistyösopimusten edelle.