Edunvalvonta
Kokotilavaatimus
Ote luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksesta:
– – – – – – – – – – –
Kotieläintilan, jolla on luonnonmukaiseen tuotantoon siirrettyjä tuotantoeläimiä vähintään viisi eläinyksikköä, on kasvatettava tuotantoeläimiä luonnonmukaisella tavalla. Jos tuotantoeläimiä on vähintään viisi eläinyksikköä, eikä niitä ole siirretty luonnonmukaiseen tuotantotapaan, on tuotantoeläimet siirrettävä luonnonmukaiseen tuotantotapaan viimeistään kolmannen sitoumusvuoden jälkeen.
– – – – – – – – – – – – –
Ruokaviraston tilastotietojen mukaan 2020 luomuvalvonnassa oli 315 112 ha. Lausunnolla olevassa ehdotuksessa vuonna 2023 on luonnonmukaisen korvauksen piirissä vain 311 500 ha peltoa. Ministeriön budjettiluonnoksessa vuosien 2021 ja 2022 aikana luomutuotannosta poistuu peltoa enemmän kuin sinne tulee uutta pinta-alaa.
Kokotilan luomuvaatimus pienentäisi luomupinta-alaa merkittävästi
Suomessa on arviolta noin 900 tilaa, joilla pellot ovat luomussa ja eläimet ovat tavanomaisia. Luomutilojen keskikoko on 62,9 ha. Tämän tiedon perusteella, näillä tiloilla on arviolta luomupeltoa noin 56 610 ha eli 18 % koko Suomen luomupinta-alasta. Luomuliiton tekemässä kyselyssä 11,4 % tiloista siirtäisi eläimet luomuun. 17,1 % tiloista siirtäisi luomuun, jos luomukotieläinkorvaus kattaisi korkeammat tuotantokustannukset.
Kokotilavaatimuksen seurauksena Suomen luomupinta-ala tippuu pahimmassa tapauksessa 13,9 prosentista 11,7 prosenttiin.
Kokotilan luomuvaatimus on ajatuksena hyvä, mutta sillä on negatiivisia vaikutuksia luomutavoitteiden saavuttamiseen. Luomukotieläintuotantoon siirtyminen vaikeutuu, kun ei voi odottaa luomukotieläinpuolen markkinatilanteen paranemista luomupeltojen kanssa. Esimerkiksi Valio ei ota keräilyyn uusia luomumaitotiloja. Ilman maidosta saatavaa luomulisää ei taloudellisesti ole mahdollista siirtää lypsylehmiä luomuun, koska luomukotieläinkorvaus ei kata korkeampia tuotantokustannuksia. Tällä hetkellä on useita tiloja odottamassa, että saisivat sopimuksen luomumaidon tuotannosta meijerin kanssa, tiloilla pellot ovat luomussa ja eläimet tavanomaisessa tuotannossa. Kokotilavaatimus pakottaisi tilat jäämään luomukorvauksen ulkopuolelle.
Sika- ja kanatiloilla tavanomaiset eläimet eivät syö tilalla tuotettuja luomurehuja, vaan tavanomaista ostorehua. Sika- ja kanatiloilla ei ole tarvetta nurmialalle, joten niiden luomupelloilta viljellään nimenomaan luomuraaka-aineita markkinoille. Lähtökohtaisesti kaikki pellolla kasvanut luomuvilja myydään luomuna tilan ulkopuolelle. Esimerkiksi: 300 ha luomutila, jolla on tavanomaisia lihasikoja. Lihasikalassa käytetään pelkästään tavanomaisia rehuja. Kaikki pellolta korjattava sato myydään luomuna. 30 % typensitojakasvien vaatimusta täytetään palkoviljalla ja apilanurmella. Luomun myyntikasveja tuotetaan 80 % pinta-alalla eli nurmea on 60 ha ja lopulla 240 ha tuotetaan myyntikasveja luomuna. Isoa lihasikalaa on mahdotonta muuttaa luomusikalaksi. Kokotilavaatimus pakottaisi tilan siirtymään takaisin tavanomaiseen tuotantoon.
EU komission pellolta pöytään ohjelmassa tuodaan hyvin esiin ne syyt, minkä takia luomupinta-ala halutaan nostaa EU:ssa 25 %. Pitää muistaa, että ympäristön kannalta luomunurmi on tärkeä käyttötarkoituksesta riippumatta. Luomupellolla ei käytetä kemiallisia lannoitteita, eikä kasvinsuojeluaineita, joiden vähentäminen on yksi komission tärkeimmistä tavoitteista.
Vaihtoehtoinen ratkaisumalli
Ongelmana pidetään tavanomaisille eläimille rehuksi menevää luomunurmea. Ratkaisua on etsittävä nurmen käyttöön kohdistuvista vaatimuksista. Kokotilavaatimus pitää korvata toimenpiteellä, jolla ei ole negatiivista vaikutusta luomupinta-alaan, mutta kannustaa luomuraaka-aineiden tuotantoon.
- Muutetaan ehtoja myyntikasvien osalta. Jos tilan karkeaksi rehuksi korjattava ala ja/tai nurmikasvien ala on yli 70 %, niin se on korjattava pääosin luomueläinten rehuksi. Jos näin ei tapahdu, niin kasvintuotannon luomukorvaus olisi näillä tiloilla pienempi.
Ehdotus tukee luomupinta-alan kasvutavoitetta ja antaa tiloille, joilla on tavanomaisia eläimiä mahdollisuuden jatkaa luomutuotannossa peltojen osalta.
Tällainen kemiattoman viljelyn tuki voisi olla myös ekojärjestelmän tai ympäristöjärjestelmän puolella kaikille tiloille. Luomuvalvontaan kuuluville tiloille pitäisi kuitenkin maksaa korkeampaa tukea, tuleehan luomuvalvonnasta ja muiden luomun tuotantoehtojen, kuten siemenvaatimusten ym. noudattamisesta enemmän kustannuksia. Luomutavoitteiden kannalta on mielekästä, että kyseinen pinta-ala on mahdollisimman suurelta osin kasvattamassa luomun pinta-ala tavoitetta.
Ongelmaa siitä ettei, luomutuotteita tule markkinoille samassa suhteessa kuin tuotantoa on, ei ratkaista alkutuotannon päässä, vaan seuraavissa portaissa arvoketjua. Tuottaja ei pysty vaikuttamaan jalostetaanko hänen tuottamista luomuraaka-aineesta luomutuotteita.