Lausuntomme CAP-suunnitelmasta luomun osalta

Yhdistyneet luomutuottajat ry

8.9.2021

 Ympäristö- ja ilmastotavoitteiden lisäksi luomutuotanto edistää myös muita komission ympäristöpolitiikalle asettamia tavoitteita eläinten hyvinvoinnista maatilojen kannattavuuteen. Luomukorvausta suunniteltaessa pitää huomioida kaikki luomutuotannon positiiviset vaikutuksen CAP:n tavoitteisiin.

Luonnonolosuhteet ovat Suomessa luomutuotannolle suosiolliset. Suomen pitäisi hyödyntää Cap-suunnitelmassa paremmin luontaisia kilpailuetuja. Luomulle pitää kirjata ministeriön esitystä kunnianhimoisemmat tavoitteet ja toimenpiteet.

• Cap luonnoksen lähtökohtana pitää olla, että luomutuotanto on keskeisessä roolissa, kun kehitetään Suomen maataloutta kannattavampaan ja ympäristöystävällisempään suuntaan.
• Luomutuotanto on Suomen kannalta yksinkertaisin ja kustannustehokkain ratkaisu viljelijöiden toimeentulon ja CAP:n ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamisessa.

Pinta-alatavoite korotettava 25 prosenttiin

Ehdotettu tavoite 20 % vuoteen 2027 mennessä on vaatimaton ja kasvua rajoittava. Se on myös ristiriidassa komission esittämien suositusten kanssa.  Suomen kansallisen tavoitteen tulee olla tätä kunnianhimoisempi. Tavoite tulee asettaa korkeammalle, kuin edellisen rahoituskauden tavoite oli.

• Luomuviljelyssä olevan luomuvalvonnassa olevan pinta-alan tavoitteeksi tulee Suomessa asettaa 25 % vuoteen 2027 mennessä.
• Vuoteen 2030 mennessä tavoite on vähintään 30 %.

Luomun rahoitus on riittämätön 

Luomutuotantoon käytetään tänä vuonna 2021 noin 63-64 miljoona €/v. Jos luomuala kasvaa ensi vuonna samassa tavalla 5-6 %, niin 2022 luomutuotantoon on sitoutunut vanhoille toimijoille noin 67-68 milj. euroa vuodessa.

Uudelle kaudelle budjetti on 368,4 milj. euroa eli keskimäärin 73,7 milj. €/vuodessa. 10 % kasvulla koko budjetti sitoutuu vanhoille toimijoille alkukaudesta, eikä uusia tiloja voida ottaa luomukorvauksen piiriin. Jos luomualan kasvu on 5 % niin rahat loppuvat kauden puolivälissä. Luomurahoitusta olisi kasvatettava arviolta 10 -11 miljoonaan eurolla tulevalla rahoituskaudella, jotta edes 20 % tavoite voitaisiin saavuttaa.

Luonnoksessa luomun budjetti ei ole realistinen. Nykyisellä kasvulla luomupinta-ala olisi noin 350 000 ha vuonna 2023. Budjettiluonnoksessa vuoden 2023 pinta-ala olettama on 310 000 ha ja ensimmäisenä vuonna luomuala kasvaa 10 000 ha vuodessa ja kahtena viimeisenä vuonna kasvun on oletettu olevan vuodessa 40 000 – 50 000 ha.

• Budjetissa pitää varautua 25 % pinta-alan kasvuun vuoteen 2027 mennessä
• budjetti pitää laatia tasaisen kasvun periaatteella

Luonnoksesta puuttuu luomuun siirtymäkauden tuki

Uuden luomuasetuksen tullessa voimaan luomukasvintuotannon siirtymäkauden kustannukset nousevat merkittävästi, kun siirtymävaiheensiemeniä, sv1 satoa ei voi käyttää luomusiemenenä. Luomuun siirtyvä tila joutuu ostamaan yhden vuoden sijasta 2 vuoden ajan kaikki luomusiemenet kaupasta, eikä omaa lisäysaineistoa voi hyödyntää. Luomuun siirtymisen ensimmäiset vuodet ovat taloudellisesti haastavia, kun sato myydään vielä tavanomaisena ja siemenkustannukset kasvavat merkittävästi. Useassa EU maassa on siirtymäkaudelle korotettu tuki ja myös komissio pitää sitä tärkeänä. Esim. Tanskassa maksetaan tällä hetkellä siirtymäkaudella lisätukea luomualalle +161 €/ha.

Kotieläimien siirtäminen luomuun on haastavaa. Siirtymäkaudentukea pitäisi harkita myös luomukotieläimille, esim. 1 vuoden tuki maksetaan korotettuna. Tuki voidaan kohdistaa erisuuruisena eri eläimille laskennallisen kustannusperusteen mukaisesti.

Luomuun siirtymisen jaksottaminen 3 vuoden aikana helpottaisi taloudellisesti luomuun siirtymistä, koska koko alalle ei tarvitse ostaa kerralla luomusiemeniä ja ensimmäisenä luomuun siirtyneen lohkon luomusiemeniä voisi hyödyntää myöhemmin luomuun siirtyvillä lohkoilla.

Siirtymäkauden tuen todentaminen, valvominen ja maksaminen olisi hyvin yksinkertaista. Hallinnolla on tiedossa SV1 ja SV2 lohkot. Maksatuksessa tarvitaan vain näiden lohkojen osalta merkitä korkeampi hehtaarituki.

• Tuki luomun siirtymävaiheelle, se voidaan maksaa ekojärjestelmän tai ympäristökorvauksen toimenpiteenä.
• Siirtymävaiheessa tukea maksetaan korotettuna myös kotieläintiloille
• Luomutuotantoon siirtymisen jaksotusmahdollisuutta lisätään vuodella

Luonnoksesta puuttuu luomulisäysaineiston tuotantotuki

Uuden luomuasetuksen mukana tulee uusia käsitteitä lisäysaineistoihin. Heterogeenin eli monimuotoinen lisäysaineisto ja luomulajike. Nämä eivät sisälly nykyiseen siemenkauppalakiin. Tavoitteena on aikaansaada erityisesti luomutuotantoon soveltuvaa lisäysaineistoa. Tarvitaan tukijärjestelmä, jolla tuetaan luomutuotantoon soveltuvia geneettisesti monimuotoisia aineistoja, joita nykyinen sertifiointijärjestelmä ei tunnusta lajikkeeksi. Samalla on tärkeä tukea geneettisesti monimuotoisia alkuperäkasveja, jotka ovat kasvaneet luomutuotannon kaltaisissa olosuhteissa ja ovat potentiaalinen materiaali uusien luomulajikkeiden lähdemateriaaliksi.

Luomusiemenen tuotannolle pitää luoda tukitoimenpiteitä.

• Luomusiementuotannolle, sisältäen luomuasetuksen mukaiset lisäysaineistot ja rekisteröityjen ja rekisteröimättömien alkuperäiskasvien ja aineistojen viljelyn, maksetaan korotettua hehtaaritukea.

Kokotilan luomuvaatimuksesta pitää luopua

Arvion mukaan noin 20 % Suomen luomupinta-alasta on tiloilla, joilla on tavanomaisia eläimiä. Kokotilavaatimus koskee todella merkittävää alaa nykyisestä luomupinta-alasta. Kokotilan luomuvaatimuksella on negatiivisia vaikutuksia luomun pinta-alatavoitteen saavuttamiseen. Vaatimus ei ole tarpeeseen nähden oikein mitoitettu.

Luomukotieläintuotantoon siirtyminen vaikeutuu huomattavasti, kun ei voi odottaa luomukotieläinpuolen markkinatilanteen paranemista luomupeltojen kanssa. Kokotilavaatimus jättäisi tilat luomukorvauksen ulkopuolelle, eikä ekojärjestelmässä tai ympäristöjärjestelmässä ole kemiattoman viljelyn toimenpidettä, joka kattaisi kemiattomasta viljelystä syntyneet kustannukset.

Osalla tiloista tuotetaan myyntikasveja luomuna. esimerkiksi sika- ja kanatiloilla tavanomaiset eläimet eivät syö tilalla tuotettuja luomurehuja, vaan tavanomaista ostorehua. Sikatiloilla ei ole tarvetta nurmialalle, joten niiden luomupelloilta viljellään nimenomaan luomuraaka-aineita markkinoille. Kaikki pellolla kasvanut luomuvilja myydään luomuna tilan ulkopuolelle. Esimerkiksi: 300 ha luomutila, jolla on tavanomaisia lihasikoja. Lihasikalassa käytetään pelkästään tavanomaisia rehuja. Kaikki pellolta korjattava sato myydään luomuna. 30 % typensitojakasvien vaatimusta täytetään palkoviljalla ja apilanurmella. Luomun myyntikasveja tuotetaan 80 % pinta-alalla eli nurmea on 60 ha ja lopulla 240 ha tuotetaan myyntikasveja luomuna. Sikalan siirtäminen luomuun ei ole mahdollista. Kokotilavaatimus pakottaisi tilat siirtymään takaisin tavanomaiseen tuotantoon.

Kokotilavaatimuksella on niin paljon negatiivisia vaikutuksia luomualan kehittymiselle, että sen sijalle pitää harkita tarkemmin kohdennettuja toimenpiteitä.

• Myyntikasvivaatimuksen uudistamisella saavutetaan tavoitteet yksinkertaisella tavalla ilman negatiivisia haittavaikutuksia.

Myyntikasvivaatimusta on uudistettava

Myyntikasvivaatimus pitää korvata toisenlaisella järjestelmällä, jolla ei ole negatiivista vaikutusta luomupinta-alaan, mutta kannustaa luomuraaka-aineiden tuotantoon.

• Muutetaan ehtoja myyntikasvien osalta. Jos tilan karkeaksi rehuksi korjattava ala ja/tai nurmikasvien ala on yli 70 %, niin se on korjattava luomueläinten rehuksi. Jos näin ei tapahdu, niin kasvintuotannon luomukorvaus olisi näillä tiloilla pienempi.

Kotieläinten luomutavoite vähintään 10 % vuoteen 2027

2019 eläinyksiköitä Suomessa oli 912 816 kpl, joista luomussa noin 68 000 kpl eli 7,5 %. Lampaita ja emolehmillä on luomussa yli 40 %.  Kanoista luomussa on 8,2 %, lypsylehmistä 4 % ja emakoista 1 %.

10 % tavoite kotieläinpuolella on mielekäs luomun pinta-alatavoitteen tukemisen kannalta. Tavoite voidaan laskea esimerkiksi eläinyksikköinä. Tavoite ja tuki pitää jakaa tuotantosuuntakohtaisesti, yhdellä yhteisellä tavoitteella ja tukitasolla ei saada toivottua tulosta aikaan.

• Lausunnolla olevasta luonnoksesta puuttuvat tuotantosuuntakohtaiset tavoitteet.

Luomu kotieläintuotannossa tuotantosuuntien erilaiset kustannukset pitää huomioida

Eri tuotantosuuntien ja eläinlajien luomuun siirtämisen kustannukset ovat eri suuruiset ja se pitää ottaa huomioon tuen määrää laskettaessa. Nykyinen luomukotieläintuki ei erottele tuen maksatuksessa erilaisten tuotantosuuntien tai eläinlajien luomuun siirtymisen kustannuksia. Luomukotieläintuki tasataan kaikille tuotantosuunnille samansuuruiseksi riippumatta todellisista kustannuksista.

Tasapuolisen ja oikeudenmukaisen luomukotieläintuen maksaminen edellyttää eläinyksikön määritelmän muuttamista. Eläinyksiköt pitää laskea kustannusperusteisesti eri tuotantosuunnille. Kotieläintuki voisi olla kaikilla tuotantosuunnilla sama, mutta eläinyksikköjen muuttamisen kautta tuki olisi kunkin tuotantosuunnan todellisten kustannusten mukainen.

Luomukotieläintuotannon korvaus ja eläinten hyvinvointikorvauksen laskentaperusteet pitäisi olla yhtenevät. Samasta vaatimuksesta pitää maksaa sama kustannusten korvaus. Tilannetta parantaisi, jos luomukotieläimille maksettava korvauksen olisi eläinten hyvinvointisitoumuksen päälle luomun lisävaatimuksista maksettava korvaus.

• Eläinyksiköt pitää laskea kustannusperusteisesti eri tuotantosuunnille

Luomukorvauksen kotieläintuen maksutavan on oltava tasapuolinen

Oikeudenmukaisin tapa maksaa korvaus luomukotieläintuotannosta on eläinyksikkökohtainen maksutapa.  Kaikki tilat saisivat saman euromääräisen kustannusten korvauksen luomueläinyksiköille. Jos eläinyksikkökohtaista tukea ei voi uudella tukikaudella käyttää, niin tuen sitominen hehtaareihin pitää tehdä sillä tavoin, että tuki kohdistuu kuitenkin mahdollisimman puhtaasti eläinyksikköjen mukaan.

Luomukotieläintiloilla on keskimäärin noin 0,75 ey/ha eli 1,33 hehtaaria eläinyksikköä kohti. Jos yhdellä eläinyksiköllä saa kustannuksen korvauksen kahdelle hehtaarille, niin suurimmalla osalla tiloista omassa hallinnassa oleva pinta-ala loppuu kesken ja eläinyksikköjen perusteella laskettua korvausta leikataan pinta-alan puuttumisen takia. Jos yhden eläinyksikön korvaus maksetaan yhdelle hehtaarille, niin suurin osa tiloista saa eläinyksiköiden mukaan lasketun korvauksen täysimääräisesti. Tukijärjestelmä ei saa leikata luomukotieläintukea tiloilta, jotka ovat tehneet rehuntuotantosopimuksia tai ostavat rehut yhteistyötiloilta.

• Luomukotieläintuen pitää kohdistua tasapuolisesti kaikille tiloille ja eläimille.
• Luomukotieläintuen ei pidä kohdistua kasvintuotantoon, jolla on jo oma erillinen tukijärjestelmä.
• Luomukorvauksen pitäisi olla eläinten hyvinvointisitoumuksen päälle maksettava korvaus.
• Kotieläintuotannolle asetetaan tuotantosuuntakohtaiset tavoitteet.
• Kotieläintuotannon tuet ovat tuotantosuuntakohtaisia tai eri tuotantosuunnille lasketaan eläinyksiköt uudestaan kustannusperusteisesti.