Edunvalvonta
Luomu on ratkaisu!
EU:n komissio ehdottaa luonnonmukaisen maatalouden lisäämistä 25 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Asiasta kerrotaan juuri julkaistuissa biodiversiteetti- ja Pellolta pöytään – strategioissa. Komissio laatii luonnonmukaisen maatalouden toimintasuunnitelman, joka auttaa jäsenmaita edistämään luonnonmukaisten tuotteiden tarjontaa ja kysyntää.
Pellolta pöytään -strategiassa EU ottaa selkeästi kantaa luomualan kasvattamiseksi. EU:n tavoite on selvä: se haluaa merkittävästi lisätä luonnonmukaista maataloutta. Luomuviljely sopii hyvin EU:n reilun, terveyttä edistävän ja ympäristöystävällisen elintarvikejärjestelmän kehittämisen tavoitteisiin ja siinä toteutuu vastuullinen lähestymistapa ilmasto- ja ympäristökysymyksiin.
Hallituksen 20 prosentin luomualaa ei saavutettu vuoteen 2020 mennessä
Ennakkotietojen mukaan Suomen luomuala kasvaa 0,7 prosenttiyksikköä vuonna 2020. Uusia luomutiloja on aloittamassa 283 kpl ja Suomen luomupinta-ala kasvaa noin 16 000 hehtaarilla eli noin 5 %. Luomukotieläintiloja tulee lisää 115 kpl, joista puolella pellot ovat olleet jo aiemmin luomussa.
Myyntikasvivaatimuksen laajentuminen on vaikuttanut luomusitoumuksesta luopumiseen etenkin Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa, jossa tilojen lukumäärä laski 8-10 %. Luomusitoumuksesta luopui kaikkiaan 150 tilaa. Luomun pinta-ala pieneni lähinnä kiristyneen myyntikasvivaatimuksen takia noin 5 000 hehtaaria.
Maatalousmaan osuus maankäytöstä on noin 2,27 miljoonaa hehtaaria, josta luomutuotannossa oli 14 prosenttia. EU:n asettama tavoite luomupinta-alalle on 25 % vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa, että seuraavan kymmenen vuoden aikana uutta luomupinta-alaa tarvitaan vuosittain noin 25 000 hehtaaria.
Miten luomualan kasvattaminen onnistuu
EU:n tilastojen mukaan Suomessa tuotantokustannukset olivat 2017 keskimäärin 47 % korkeampia kuin EU:ssa keskimäärin. Yhden euron tuoton saaminen markkinoilta edellytti Suomessa keskimäärin 1,30 euron kustannuspanostusta tuotantoon, kun EU:n jäsenmaiden keskiarvo oli 0,88 euroa. Suomessa maatalouden markkinatuotot eivät kata tuotantokustannuksia, vaan viljelijä käyttää merkittävän osan tilalle maksettavista maataloustuista sadon tuottamisesta johtuvien tappioiden kattamiseen. Tilanne on ollut jo pitkään Suomen osalta haastava, kuten alla olevasta kaaviosta voi havaita.
Pohjoisten tuotanto-olosuhteiden takia tuotantokustannukset ovat korkeat ja satotaso matalampi kuin muissa EU-maissa. Tuotteista saatava hinta määräytyy vapaasti markkinatilanteen mukaan, eikä siihen pystytä kansallisesti vaikuttamaan.
Tarve pienentää tuotantokustannuksia on saanut tiloja etsimään vaihtoehtoisia tuotantotapoja. Viime vuosina suurin syy luomualan kasvuun onkin ollut vallitsevan tavanomaisen viljelytavan heikko kannattavuus. Luomutuotteista on ollut pulaa ja markkinahinnat ovat olleet esimerkiksi viljasektorilla selvästi tavanomaisia korkeammat. Tällä hetkellä luomuviljojen hintakehitys on ollut laskusuunnassa, joten tukitoimenpiteiden merkitys tulee kasvamaan. Joillakin tuotantosektoreilla, kuten lihantuotannossa, teollisuus ei ole omissa laskelmissaan pystynyt saamaan luomutuotteille riittävästi lisäarvoa, jotta luomutuotantoon olisi investoitu. Tarvitaan toimia, jotta luomutuotteet saadaan luomuna kuluttajille asti. Pellolta pöytään – strategioissa menekin edistäminen ja julkisten hankintojen ohjaaminen tulevat olemaan merkittävässä roolissa tilanteen korjaamiseksi.
Suomen maatalous poikkeaa muista EU-maista; myyntituloilla on vaikea kattaa viljelyn kustannukset. Näissä olosuhteissa maatilojen taloudellista tilannetta voidaan parantaa merkittävästi vain, jos tuotantokustannuksia pystytään pienentämään. Suomessa olosuhteet ovat kuitenkin suosiollisia luomuviljelylle ja luomuun siirtyminen tarjoaa vaihtoehdon, jossa tuotantokustannukset ovat pienempiä ja sadon arvo korkeampi.
Ilmastonmuutos ja kasvava huoli ympäristöstä
Suomessa henkinen kynnys luomuun siirtymiselle on ollut monella tilalla vielä liian suuri. Muutosvastarinta ja asenneilmapiiri ovat esteenä laajemmalle luomuun siirtymiselle. Huoli ympäristöstä on kuitenkin kasvamassa, mikä motivoi etenkin nuoria viljelijöitä siirtymään luomutuotantoon.
EU:n biodiversiteettistrategiassa halutaan vähentää kemiallisten torjunta-aineiden ja teollisten lannoitteiden käyttöä. Vaatimus tulee vääjäämättä ohjaamaan tulevaisuudessa tuotantoa kohti luomuviljelyä. Luomuviljely ja luomuviljelijät ovatkin pioneereja ja suunnannäyttäjiä ympäristö-ystävällisempien tuotantotapojen käyttöönotossa. Kynnys siirtyä luomutuotantoon tulee jatkossa olemaan pienempi.
Puhtaasti markkinoille suuntautuvan luomutuotannon lisäksi pitää ymmärtää luomutuotannon positiivinen vaikutus ympäristölle. Etenkin alkuvaiheessa luomupinta-alaa pitää kasvattaa myös ympäristösyistä; kestää oman aikansa, kunnes pellon tuotantokyky palaa kemiallisen viljelyn jälkeen. Luomussa oleva nurmiala on myös erittäin tärkeä hiilensitoja. Luomuviljelyssä toteutuu vastuullinen lähestymistapa ilmasto- ja ympäristökysymyksiin
Omavaraisuus
Koronavirus on tuonut huoltovarmuuden merkityksen konkreettisella tavalla esiin. Teollinen tuotanto voi pysähtyä hyvinkin nopealla aikataululla. Vaikka Suomessa on ruuantuotannossa korkea omavaraisuusaste, niin se on kuitenkin myös riippuvainen ulkomaisista tuotantopanoksista.
Luomutuotanto perustuu omavaraisuuteen ja luonnon omaan kiertokulkuun. Luomutuotannossa ei olla samalla tavalla riippuvaisia ulkoisista tuotantopanoksista kuin tavanomaisessa viljelyssä. Luomutuotantoa pystytään ylläpitämään myös kriisitilanteissa.
CAP-valmistelu Suomessa
Suomessa ei ole vielä päästy kunnolla vauhtiin CAP-valmistelussa. EU:n maatalousbudjetti on mennyt brexitin takia uusiksi ja ilman budjettia ei ole valmistelua ole haluttu viedä eteenpäin. Luomujärjestöille kerrotaan valmistelun tämän hetken tilanteesta 4. kesäkuuta. Päivä tulee olemaan hyvin mielenkiintoinen. Ensimmäistä kertaa luomujärjestöt saavat kuulla, miten komission tavoitteita aiotaan toteuttaa Suomessa.
Me, Yhdistyneet Luomutuottajat ry, olemme linjanneet, että valmistelun aikana ei pidä sulkea mitään tukien toteuttamisvaihtoehtoa pois. Luomun kannalta on hyvin merkittävää, miten luomutuotantoon kohdistuva tuki aiotaan sovittaa yhteen ilmasto- ja ympäristötukijärjestelmän kanssa, sillä luomun tuotantoehdot pitävät sisällään erittäin paljon ympäristöön kohdistuvia vaatimuksia. Apilanurmet ovat luomutuotannon ja maan viljavuuden perusta. Tukijärjestelmässä pitää tukea luomutuotteiden tuotantoa, mutta myös luomutuotannon positiivisia ympäristövaikutuksia.
Korvaustasoja määritettäessä pitää korvata kaikki luomuasetuksessa luomutuotannolta edellytetyt ympäristöön ja eläinten hyvinvointiin kohdistuvat vaatimukset, myös kaikki ne vaatimukset, jotka ylittävät ympäristö- ja ilmastotoimien tai eläinten hyvinvointijärjestelmien kautta maksettavien korvausten vaatimustasot. Tukijärjestelmän pitää kannustaa luomuun siirtymistä ja turvata luomutuotannon kannattavuus eri tuotantosuunnissa.
Tukijärjestelmän valmistelu pitää tehdä avoimesti, kaikkia osapuolia kuunnellen ja hyödyntäen kaikkea käytettävissä olevaa osaamista. Hallinnollisesta järjestelmästä siirtyminen tavoitteelliseen tulosperusteiseen järjestelmään on hallinnolle vaikea, mutta ympäristölle välttämätön.
https://ec.europa.eu/food/sites/food/files/safety/docs/f2f_action-plan_2020_strategy_en.pdf