Ministeriö kertoi 10.11.2021 luomujärjestöille lausuntojen pohjalta tehdyt muutokset luomutukijärjestelmään. Merkittävä positiivinen asia on kokotilavaatimuksen poistuminen, mutta siihen ne hyvät uutiset sitten loppuvatkin.
Ministeriön muutosehdotukset luonnokseen
- Kokotilavaatimus poistuu.
- Luomutilojen 30 % myyntikasvivaatimuksesta voi poiketa, jos 50 % tilan peltoalasta viljellään rehua omille tai sopimuksella luomukotieläimille.
- Myyntikasvivaatimuksessa avomaanvihannesala kerrotaan kahdella.
- Osittaisessa avomaanvihannestuotannossa pitää myyntikasvivaatimuksen sijaan osoittaa viljelykierto sitoumus lohkoilla.
- Tarhaherne poistetaan avomaanvihannesten alasta.
- Luomukorvausta ei makseta luonnonhoitonurmille.
- Sitoumusalan pitää täyttää maataloustoiminnan määritelmä.
- Luonnonmukaisen kotieläintuotannon korvaus maksetaan niin monelle sitoumus hehtaarille, kuin tuensaajalla riittää 0,5 eläinyksikköä. Tavoiteala on 135 000 ha.
Tilaisuudessa ministeriön edustaja kertoi, että luomubudjetti kasvaa hiukan eli olisi keskimäärin 76 miljoonaa euroa vuosittain. Toki samalla muistutettiin, että kaikki korvaustasot ja tavoitealat ovat vielä epävarmoja ja niihin voi tulla muutoksia. Tilaisuudessa olimme ainoa, joka reagoi luonnonhoitopeltoja koskevaan muutokseen. Tukea muilta järjestöiltä ei tilaisuudessa tullut.
Luomubudjetti kasvoi, mutta hinta on kova
Kokotilavaatimuksen poisto on hyvä ja tärkeä asia, jota olemme vaatineet myös omassa lausunnossamme. Kokotilavaatimus olisi koskenut arviolta noin 900 luomutilaa. Luomukotieläintilojen keskikoko on 99,7 ha eli selvästi suurempi kuin luomukasvinviljelytilojen. Kokotilavaatimus olisi pienentänyt merkittävästi korvattavaa luomupinta-alaa ja pienentänyt siten luomun kokonaisbudjettia. Ministeriö ei ole avannut luomubudjetin perusteita, joten sen arviointi perustuu omiin oletuksiin ja sieltä täältä saatuihin tiedon murusiin. Luonnoksessa budjetista oli varattu 318 milj. kasvinviljelyyn ja 44,16 milj. kotieläintuotantoon eli keskimäärin 72,4 milj. vuodessa. Ministeriön edustaja ei suostunut kertomaan uutta kokonaisbudjettia, mutta kertoi keskimääräisen vuosibudjetin, joka tarkoittaisi noin 380 miljoonaa euroa kokonaisbudjettia.
Luomubudjetti kasvoi 18 milj. euroa. Vielä on vaikea tarkasti sanoa, mistä rahat luomubudjettiin löytyivät. Vaihtoehtoja olivat LFA tuen leikkaus ja/tai leikkaukset ympäristötukeen tai ekojärjestelmään. Ainoa ilmoitettu muutos on se, ettei luomukorvausta makseta enää luonnonhoitopelloille.
Muutos luomutuen ehdoissa leikkaa laskennallisesti luomukasvintuotannon tukea jopa 25 %
Alkuperäisessä luonnoksessa ei ollut rajoituksia luonnonhoitopeltojen osalta luomusitoumuksen antaneilla tiloilla. Luomutila olisi siis saanut luonnonhoitopelloilta 60-90 €/ha enemmän tukea kuin viherlannoitus- tai säilörehunurmilta. Uuden muutoksen jälkeen luomutila saa ja voi edelleen ilmoittaa luonnonhoitopeltoja, mutta näille aloille ei makseta enää luomukorvausta, joka on 160 €/ha. 100 ha tilalla, joka ilmoittaa maksimimäärän luonnonhoitopeltoa, tukileikkaus luomutukeen on 4 000 euroa.
Etukäteen oli selvä, että luomurahoituksen kasvattaminen olisi vaikeaa. MTK oli keskusteluissa ilmoittanut, ettei se hyväksy rahoituksen kasvattamista tavanomaisten viljelijöiden tukea leikkaamalla. Näyttääkin siltä, että luomubudjetin kasvattaminen rahoitetaan poistamalla luomutuki luonnonhoitopelloilta. Samalla pienennetään merkittävästi luomutuotannon houkuttelevuutta tavanomaisten viljelijöiden keskuudessa.
CAP valmistelusta ja esityksestä jää luomun osalta hapan maku.
Aineksia olisi ollut paljon parempaan. Nykyiseen tukijärjestelmään verrattuna ei parannuksia saatu. Tukijärjestelmästä puuttuvat kaikki luomutuotantoon kannustavat toimenpiteet. Luomutuotannon kasvun turvaamiseksi olisi ehdottomasti tarvittu ekojärjestelmään siirtymävaihelohkoille korotettu luomutuki. Luomun tavoitteiden saavuttaminen on jätetty pelkästään markkinoiden varaan. Pientä toivoa on, että poliittisella paineella asiaan saadaan vielä positiivisia muutoksia tukijärjestelmään.
Luonnonhoitonurmi (ekojärjestelmä)
Erityistavoitteet: Edistetään ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä kestävää energiaa. Edistetään kestävää kehitystä ja luonnonvarojen, kuten veden, maaperän ja ilman, tehokasta hoitoa. Edistetään luonnon monimuotoisuuden suojelemista ja ekosysteemipalveluja sekä säilytetään elinympäristöjä ja maisemia.
Kasvuston tulee koostua kyseisenä vuonna tai aiemmin kylvetyistä monivuotisista nurmikasveista (heinäkasvit ja muut nurmirehukasvit). Kasvusto voidaan perustaa edellisenä vuonna suojaviljaan. Monilajiseksi kehittyneet luonnonvaraisia heiniä ja ruohovartisia kasveja sisältävät vanhat nurmikasvustot ovat hyväksyttäviä. Nurmi on perustettava viimeistään 30.6., ja kasvusto on niitettävä vuosittain. Laidunnus ja sadonkorjuu on sallittua. Luonnonhoitonurmen kasvusto on säilytettävä ja ehtoja on noudatettava 31.8. asti, jonka jälkeen syyskasvien kylvö sekä kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteiden käyttö on sallittua. Suunniteltu tuen määrä 60-90 €/ha. Luonnonhoitonurmen tukea myönnetään enintään 25 %:lle viljelijän suorien tukien tukikelpoisesta alasta.
Luonnonhoitonurmelle voi hakea luonnonhoitonurmien tuen lisäksi ekojärjestelmän talviaikaisen kasvipeitteisyyden tukea. Näin viljelijää kannustetaan säilyttämään kasvusto seuraavan kevään kylvömuokkaukseen tai kylvöön asti. Täten viljelijällä on kannustin säilyttää luonnonhoitonurmi samalla kasvulohkolla useita vuosia, vaikka viljelijä sitoutuu ekojärjestelmään vuodeksi kerrallaan.