Luomukauran tuottajahinnan kehitys 2018–2023
Suomessa alettiin noudattamaan 2014–2020 ohjelmakauden tukijärjestelmää 2015. Samalla 5-vuotiset luomusopimukset muuttuivat sitoumuksiksi, jossa luomupinta-ala voi muuttua sitoumuskauden aikana. Pidän tätä muutosta lähtölaukauksena luomupinta-alan kasvulle Suomessa. Kasvava luomukauran ala mahdollisti myös luomukaurahiutaletuotannon kasvamisen. Kerrataanpa mitä viimevuosina on tapahtunut. Alla olevasta kaaviossa näkyvät luomukauran satomäärät eri vuosina. Lisäksi siinä on tiedot vuoteen 2020 asti tuonnista ja teollisesta käytöstä. 2021 lähtien nämä tiedot eivät ole enää olleet julkisia.
2018 sadolle sopimushinta oli 305 €/tn. 2018 oli hellekesä ja sateet olivat vähissä. Sato tippui edellisen vuoden 60 milj. kilosta takaisin sitä edeltävien vuosien tasolle. Samaan aikaan myllyt olivat kasvattaneet luomukaurahiutaleen tuotantoa. Baltiassa oli hyvä satovuosi, joten tuonnilla oli helppo korjata tuotannon vajaus, vaikka jyvän laatu ominaisuudet eivät olekaan yhtä hyvät kuin Suomessa kasvaneella sadolla. Alituotannon seurauksena tuottajahinnat nousivat yli sopimushintojen myllyjen kilpaillessa vähistä vapaista kauraeristä. Suomeen tuotiin luomukauraa merkittäviä määriä myllyjen tarpeesta.
2019 sadolle sopimushinta oli 345 €/tn. Suomessa saavutettiin ensimmäistä kertaa lähes 80 milj. kilon raja ja kotimaan luomukaurasato riitti myllyille. Sopimuksettoman kauran hinta tippui 50–100 €/tn alle sopimushintojen.
2020 sadolle sopimushinta oli 303 €/tn. luomukauran kysyntä ja tarjonta olivat edelleen tasapainossa. Sopimukseton hinta oli 50 €/tn alle sopimushintojen.
2021 sadolle sopimushinta oli 255 €/tn. Sateinen toukokuu hidasti kylvöjä, sen jälkeen tuli kuiva, ja helteinen kesä. Sato tippui alle 60 milj. kilon eli teollisuuden tarvitsemasta määrästä jäi puolet puuttumaan. 2021 oli globaalisesti huono vuosi kaikilla kauran viljelyalueilla. Tässä vaiheessa teollisuus ei enää antanut tietoja luomukauran käyttömääristä, mutta käytännössä myllyt olivat pakotettuja vähentämään tuotantoa tai tuomaan puuttuva määrä ulkoa. Sopimushinta oli tippunut 255 €/tn ja puolet myllyjen tarvitsemasta määrästä puuttui. Sopimukseton hinta pomppasi 200 €/tn yli sopimushintojen.
2022 helmikuu muutti kaiken. Ukrainan sodan takia tavanomaisen viljan hinta pomppasi 100–150 euroa tonni eli luomukauran kanssa samalle tasolle. Myös sopimuksettoman luomukauran tuottajahinta nousi.
2022 sadolle sopimushinta oli 310 €/tn. Suomessa saatiin laadullisesti ja määrällisesti ennätyssato luomukaurasta. Niukkuudesta siirryttiin tarjonnan runsauteen. Sopimuksettoman luomukauran hinta tippui alle 250 €/tn.
2023 sadolle sopimushinta oli 257 €/tn. Sato oli määrällisesti lähes normaali, mutta sadon laadun kanssa oli ongelmia. Viljelijän Bernerin arvion mukaan jopa 30 % kaurasadosta ei ole myllylaatuista. Ruotsissa kaurasato epäonnistui vielä pahemmin. Myllylaatuista kauraa on maailmalla vähän tarjolla. Suomen osalta luomukauraa on ollut hyvin saatavilla, koska edellisen vuoden luomukaurasadosta oli varastoissa lähes puolet teollisuuden vuoden tarpeesta.
2024 sadolle sopimushinta on 277 €/tn. Keväällä 2024 ollaan tilanteessa, jossa sopimuksettoman luomukauran hinta on alkanut kohoamaan. Myllylaatuisen kauran varastot ovat Suomessa hupenemassa ja voi vain arvuutella riittävätkö ne syksyyn. Miten hinta kehittyy kesää kohti mennessä, riippuu myyntiin tulevan luomukauran määrästä suhteessa myllyjen tarpeeseen.
Kannattaako tehdä viljelysopimus
Viljelysopimuksella voi varmistaa itselleen sopimushinnan ja toimitusvarmuuden. Jos hinta on kohdallaan, niin silloin se kannattaa tehdä. Tilannetta kannattaa tarkastella analysoimalla toteutuneita markkinatilanteita ja silloisia hintakehityksiä sekä arvioida kysynnän ja tarjonnan kohtaamista tulevan sadon osalta.
Tarkastelujaksolla on ollut molempia tilanteita. Sopimus on antanut paremman hinnan ja myös toisin päin. Jos tilalla on mahdollista varastoida ja ajoittaa myynti oikeaan aikaan, niin sopimuksettomassa viljelyssä pystyy hyödyntämään mahdolliset hintapiikit. Kaaviosta näkee suurin piirtein miten viimeisten vuosien aikana hinnat ovat eläneet. Jos hinta on riittävän korkea, niin ainakin osa sadosta kannattaa kiinnittää, etenkin jos varastokapasiteetti ei ole riittävä.