Edunvalvonta

CAP koulutukset alkavat olla ohi. Asiaa on ollut paljon ja tarkentaviin kysymyksiin ei aina ole löytynyt vastauksia. Myöskään tällä sivulla ei ole mahdollista kertoa kaikista muutoksista tai tarkennuksista. Yksi hyvä paikka löytää viimeisin tieto uusista tulkinnoista on neuvojille tarkoitettu sivusto cap27-aineistot-neuvojille

Suomalaiset jäsenjärjestöt pitivät kokouksen 27.3.2023, jossa valittiin Suomen edustajat luomualan Eurooppalaisen edunvalvontakattojärjestöön. Varsinaiseksi edustajaksi Suomesta valittiin [Lue lisää...]

Sitoumusehdoissa on suuri muutos aikaisempiin ehtoihin verrattuna myyntikasvien osalta 1) Myyntikasveja on viljeltävä joka vuosi vähintään 30 % siirtymäkauden ohittaneesta sitoumusalasta. 2) Myyntikasviluettelosta on poistettu puitavien viljojen seoskasvusto, viljojen ja öljykasvien seoskasvusto sekä asetuksen liitteessä mainittujen valkuaiskasvien seoskasvusto, viljojen ja asetuksen liitteessä mainittujen valkuaiskasvien seoskasvusto. 3) Myyntikasviksi ei lueta ennen tuleentumista korjattuvia kasvustoja.

Puitavat seoskasvustot eivät enää kelpaa myyntikasveiksi. Luomukorvaus uudelle CAP kaudelle muuttui vielä loppumetreillä. Valtioneuvosto antoi [Lue lisää...]

Yhdistyneet Luomutuottajat on antanut oman lausunnon. Lausunnossa kiinnitettiin erityisesti huomiota esityksen perusteluihin, jotka meidän mielestämme eivät olleet ajan tasalla. Lisäksi pidimme tukea haitallisena CAP’n ympäristötavoitteiden saavuttamisessa, ja huoltovarmuuden näkökulmasta tukitoimia pitäisi kohdistaa orgaanisten lannoitteiden käytön lisäämiseen ja typensidonnan hyödyntämiseen. Lannoitetuen sijasta pidämme tarpeellisempana tukitoimia maatalouden polttoainekustannuksien alentamiseksi. Ehdotamme, että liikennepolttoaineiden jakeluvelvoitteesta aiheutuva hinnan nousu vuodelle 2024 korvataan maataloudelle.

IFOAM OE tarjosi apua jäsenjärjestöille, jotta luomutuottajien näkemykset CAP valmistelun viimeistelyvaiheessa otettaisiin huomioon. Yhdistyneet Luomutuottajat otti tarjouksen vastaan ja toimitti suomalaisten luomuviljelijöiden puolesta analyysin Suomen esityksestä ja sen puutteista IFOAM OE asiantuntijoille. Tämän analyysin pohjalta on tehty ministeri Kurviselle ja maa- metsätalousministeriöön lähetetty kirje. Kirjeessä on nostettu esiin muutama keskeinen asia.

Suomen CAP-suunnitelman saama runsas EU-komission palaute suunnitelman korjaamisesta ei tullut yllätyksenä. Suomi hylkäsi heti valmistelun alussa komission keskeiset tavoitteet muuttaa tukijärjestelmä toimenpidepohjaisesta järjestelmästä tavoiteperusteiseksi. Suomessa valittiin lähtökohdaksi säilyttää mahdollisimman paljon vanhaa toimenpidepohjaista tukijärjestelmää. Suomessa tehtiin virhearviointi, kun ekojärjestelmiä ja uudelleenjakotukea ei heti alettu valmistelemaan, vaikka ne olivat jäsenmaille pakollisia. Komissio kiinnittää erityisesti huomiota esityksen vaatimattomiin ilmasto- ja ympäristövaikutuksiin. Palautteessa toistuu useasti, että kontribuutiota ilmasto- ja ravinnepäästöjen vähentämiseksi täytyy lisätä Suomessa voimakkaasti. Väitteet, että Suomen esitys nostaa huomattavasti ilmasto- ja ympäristötavoitteiden kunnianhimoa, ovat komission palautteen perusteella vailla pohjaa.

Luomukorvauksen tasossa on huomioitava keväällä 2022 tapahtuneet muutokset. Luomun pitää olla edelleen houkutteleva vaihtoehto kemialliselle viljelylle. Luomu ei ole riippuvainen ulkomailta tuotavista tuotantopanoksista ja lisää siten jokaisen maan huoltovarmuutta. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut suuria muutoksia viljan hinnoissa. Tällä hetkellä tavanomaisen viljan hinta on jo ajoittain noussut luomuhintoja korkeammalle. Tavanomaisesta kasvintuotannosta on jopa tullut kannattavampaa kuin luomukasvintuotanto. Isot ja nopeat muutokset toimintaympäristössä pitää huomioida tukitasoissa. Tukitasojen pitää reagoida muutoksiin vuosittain.

Uusin esimerkki sertifioinnin ja tukivalvonnan yhteydestä on Laki ruokahallinnon tietovarannosta 560/2021. Ruokaviraston näkemyksen mukaan laki koskee luomusertifiointia tekeviä luomutarkastajia. Ruokavirasto on ohjeistanut luomutarkastajia, että jos luomutarkastusta tehdessä silmään pistää jokin toisen sektorin, esimerkiksi tukivalvonnan näkökulmasta mahdollisesti pielessä oleva asia, se on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle. Ruokavirasto painottaa, että kyseessä on luomutarkastajia koskeva velvollisuus, ei oikeus.

IFOAM EO toimitti päivitetyn CAP analyysin luomutuotannon tukemisesta EU komissiolle. Raportti sisältää analyysin CAP suunnitelmasta [Lue lisää...]

CAP esitys huono luomutiloille Saamamme tiedon mukaan ministeriön CAP esitys on valmistunut. Valtioneuvoston hyväksymisen jälkeen [Lue lisää...]

LUOMUTOIMIJOIDEN JÄRJESTÖ VAROITTAA RIITTÄMÄTTÖMÄSTÄ KUNNIANHIMOSTA JÄSENMAIDEN CAP STRATEGIA SUUNNITELMISSA BRYSSELI, BELGIA, 18. marraskuuta 2021 – Luomuviljelijöiden järjestö julkaisi arvion luonnonmukaista maataloutta tukevista toimenpiteistä ja budjeteista jäsenmaiden luonnoksissa CAP:n strategisista suunnitelmista (CAP SPs). Analyysi perustuu luomuviljelijöiden järjestön 19 jäsenmaan palautteeseen. Se osoittaa, että uusi CAP ei edistä luomuviljelyn merkittävää kehitystä EU:ssa, ellei kansallisten CAP strategiasuunnitelmien luonnoksiin tehdä merkittäviä parannuksia useissa jäsenvaltioissa.

Ministeriö kertoi 10.11.2021 luomujärjestöille lausuntojen pohjalta tehdyt muutokset luomutukijärjestelmään. Merkittävä positiivinen asiana on kokotilavaatimuksen poistuminen, mutta siihen ne hyvät uutiset sitten loppuvatkin.

Perusteet lausunnolle Luomukotieläintuen hehtaariperusteinen määräytyminen Maa- ja metsätalousministeriö järjesti 5.7. 2021 luomujärjestöille ja luomuasiantuntijoille luomusitoumuksen [Lue lisää...]

Lausuntomme CAP-suunnitelmasta luomun osalta Yhdistyneet luomutuottajat ry 8.9.2021  Ympäristö- ja ilmastotavoitteiden lisäksi luomutuotanto edistää myös [Lue lisää...]

Luomun rahoitus on riittämätön 20 % tavoitteeseen  Lähtöasetelma edelliseltä kaudelta Luomurahoitus oli edellisellä kaudella 326 [Lue lisää...]

Ympäristö- ja ilmastotavoitteiden lisäksi luomutuotanto edistää myös muita komission ympäristöpolitiikalle asettamia tavoitteita eläinten hyvinvoinnista maatilojen kannattavuuteen. Luomukorvausta suunniteltaessa pitää huomioida kaikki luomutuotannon positiiviset vaikutuksen CAP:n tavoitteisiin. Komission mielestä Suomen pitäisi hyödyntää paremmin luontaisia kilpailuetuja, kuten puhdasta luonto, torjunta-aineiden vähäistä käyttöä maataloudessa, mikrobilääkkeiden vähäistä käyttöä ja korkeampia eläinten hyvinvointistandardeja. Luonnonolosuhteet ovat Suomessa luomutuotannolle suosiolliset. Komissio suositteleekin mm. Suomelle luomutuotannon kasvattamista kuluttaja viestinnällä ja luomutuotannon kasvattamisella, sekä panostamalla luomututkimukseen ja uusien luomutuotteiden kehittämiseen. Komission suositukset ovat hyviä ja kannatettavia. Meidän mielestä uudelle kaudelle pitää ehdottomasti saada ministeriön esitystä kunnianhimoisemmat tavoitteet ja toimenpiteet.

Kokotilan luomuvaatimus pienentäisi luomupinta-alaa merkittävästi Suomessa on arviolta noin 900 tilaa, joilla pellot ovat luomussa ja eläimet ovat tavanomaisia. Luomutilojen keskikoko on 62,9 ha. Tämän tiedon perusteella, näillä tiloilla on arviolta luomupeltoa noin 56 610 ha eli 18 % koko Suomen luomupinta-alasta. Luomuliiton tekemässä kyselyssä 11,4 % tiloista siirtäisi eläimet luomuun. 17,1 % tiloista siirtäisi luomuun, jos luomukotieläinkorvaus kattaisi korkeammat tuotantokustannukset. Kokotilavaatimuksen seurauksena Suomen luomupinta-ala tippuu pahimmassa tapauksessa 13,9 prosentista 11,7 prosenttiin.

Hehtaariperusteisen maksun määräytyminen luonnonmukaisen kotieläintuotannon sitoumuksissa Tällä tukikaudella kotieläintuen maksuperuste on kirjattu seuraavasti. ”Jos harjoitat luonnonmukaista kotieläintuotantoa, maksetaan korotusta 134 euroa/ha. Kotieläintilallasi on tällöin oltava korvauskelpoista sitoumushehtaaria kohti vähintään 0,3 eläinyksikköä luonnonmukaisesti kasvatettuja eläimiä”. Nykyinen järjestelmässä luomukotieläintuki ei ole kohdistunut erityisen hyvin eläintuotantoon, ja kotieläintilojen saama tuki eläinyksikköä kohti on vaihdellut huomattavasti. Vaikka luomukotieläintuki on nimellisesti 134 €/ha, niin eläinyksikköä kohti tilat saavat hyvin erilaista tukea. Yhdellä eläinyksiköllä on saanut hehtaarikohtaista tukea 0-446 €/ey. Tämä asettaa tilat hyvin erilaiseen asemaan, sen mukaan kuinka paljon peltoa kyseisellä tilalla on suhteessa eläinmäärään.

Edunvalvonta Luomu 2.0 Kansallisen luomuohjelman Luomu 2.0 valmistelu tehtiin ministeriön sisällä ilman avointa keskustelua. Lisäksi [Lue lisää...]

 Ympäristö- ja ilmastotavoitteiden lisäksi luomutuotanto edistää myös muita komission ympäristöpolitiikalle asettamia tavoitteita eläinten hyvinvoinnista maatilojen [Lue lisää...]

Luomu on ratkaisu ympäristötavoitteiden saavuttamisessa Suomessa olisi mahdollista toteuttaa kunnianhimoisempaa ympäristöpolitiikkaa, joka myös parantaisi viljelijän [Lue lisää...]

Edunvalvonta Luomujärjestöjen kohtelu CAP valmistelussa CAP-neuvotteluissa tuloksia odotetaan Portugalin puheenjohtajakaudella. 19.3. pidetyssä komission CDG CAP [Lue lisää...]

Ministeriö lähetti ensimmäistä kertaa luomujärjestöille kommentoitavaksi muistion ministeriön suunnitelmasta uudesta luomukorvauksesta. Suunnitelma pitää sisällään hyvin paljon saman kaltaisen järjestelmän kuin vanhakin. Ministeriö onkin viestinyt, että se haluaa jatkaa tulevan tukikauden hyvin samankaltaisella järjestelmällä, jota se pitää toimivana. Ministeriön pinta-ala tavoite tulevalle kaudelle olisi sama 20 % kuten nykyisinkin. Kokonaan uutena vaatimuksena ministeriö ehdottaa, että luomutilan tuotantoeläimet olisi siirrettävä luomutuotantoon viimeistään neljäntenä sitoumusvuonna. Lisäksi 30 % myyntikasvivaatimus koskisi kaikkia luomutiloja, myös luomukotieläintiloja.  

Edunvalvonta Komission kommentit ja suositukset Suomen CAP suunnitelmaan Komissio toteaa, että Suomen maatalouden haasteena on [Lue lisää...]

Edunvalvonta Komission on antanut suositukset ekojärjestelmän toimenpiteistä Ekojärjestelmä on EU:n kokonaan rahoittamiin tukiin kuuluva ympäristö- [Lue lisää...]

Eurooppalainen kansalaisjärjestö CEO on raportissaan tutkinut, miten viljelijöiden etujärjestö on liittoutuneet monikansallisten yritysten kanssa. Raportissa [Lue lisää...]

Ilmastonmuutoksen hidastaminen ja luomu ovat suurimpia häviäjiä EU parlamentin CAP äänestyksessä Tuottajien ja maatalousosuuskuntien edunvalvonta [Lue lisää...]

Yle: tutkijat huolestuivat lannoitteiden nopeasti kasvaneista päästöistä Typpioksiduulin päästöt ovat kasvaneet maataloudessa typpilannoituksen takia. Ruuantuotannosta [Lue lisää...]

EU:n komissio ehdottaa luonnonmukaisen maatalouden lisäämistä 25 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Asiasta kerrotaan juuri julkaistuissa biodiversiteetti- ja Pellolta pöytään - strategioissa. Komissio laatii luonnonmukaisen maatalouden toimintasuunnitelman, joka auttaa jäsenmaita edistämään luonnonmukaisten tuotteiden tarjontaa ja kysyntää. Pellolta pöytään -strategiassa EU ottaa selkeästi kantaa luomualan kasvattamiseksi. EU:n tavoite on selvä: se haluaa merkittävästi lisätä luonnonmukaista maataloutta. Luomuviljely sopii hyvin EU:n reilun, terveyttä edistävän ja ympäristöystävällisen elintarvikejärjestelmän kehittämisen tavoitteisiin ja siinä toteutuu vastuullinen lähestymistapa ilmasto- ja ympäristökysymyksiin.

CAP-kuulumisia Euroopasta Jäsenmaat ovat vesittämässä komission esityksiä. 2-pilarin maaseudun kehittämisrahojen 30 % osuuden kohdentaminen ilmasto- ja ympäristötoimenpiteisiin on keskustelun alla. Nyt keskustellaan voidaanko mukaan laskea myös jollain tasolla LFA-tuki, vaikka siinä ei ole ympäristöön tai ilmastoon kohdistuvia vaatimuksia. 1-pilarin suorien tukien ympäristö- ja ilmastotoimenpiteisiin korvamerkitystä rahoituksen osuudesta käydään parhaillaan keskustelua. Esimerkiksi Liettua olisi valmis osoittamaan 30 % ja toisaalta Suomi ei haluaisi käyttää näihin tukiin euroakaan. Ekojärjestelmiin suhtaudutaan jäsenmaissa yleisesti ottaen positiivisesti ja halutaan pitää se jäsenmaille pakollisena. Monissa maissa suunnitellaan joko luomun tai luomuun siirtymisen tukemista 1-pilarissa.

IFOAM EU on julkaisut oppaan Ekojärjestelmien käyttöönotosta uudella CAP kaudella. Oppaan tarkoituksena on auttaa ymmärtämään paremmin tätä uutta työkalua yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) strategisten suunnitelmien täytäntöönpanossa ja arvioinnissa. Ekojärjestelmät tulevat viherryttämisen tilalle, ne ovat kokonaan EU:n 100 % rahoittamia ja jokainen jäsenmaa itse päättää Ekojärjestelmiin tulevista toimenpiteistä.

Edunvalvonta Kevään 2020 luomusitoumukset ovat lausunnolla 5.2.2020 asti Sitoumuksen jatkaminen vuodella Sitoumusta voidaan jatkaa viiden [Lue lisää...]

Edunvalvonta Lehdistötiedote ylitti uutiskynnyksen. Sunnuntaina 1.12.2019 Yle uutisten yhtenä pääaiheena oli "Ilmastokunnianhimo on kadoksissa isossa [Lue lisää...]

Onko Suomi leikkaamassa miljardin maatalouden ympäristörahoituksesta? Maa- ja metsätalousministeriö on leikkaamassa noin miljardi euroa maatalouden ympäristö- ja ilmastotoimenpiteiden rahoituksesta vuosina 2021–2027. Näin voi käydä, jos EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uutta työkalua eli ekojärjestelmää ei oteta käyttöön Suomessa.

Ekojärjestelmä korvaa viherryttämisen vaatimukset Tällä hetkellä viljelijöille maksetaan viherryttämistukea siitä, että he käyttävät viljelymenetelmiä, jotka auttavat ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Viherryttämisen vaatimukset olivat kaikissa EU-maissa samat ja komission asettamat. Viherryttämisen vaatimuksia olivat viljelyn monipuolistaminen, pysyvän nurmen säilyttäminen ja 5 % vaatimus ekologisille aloille. Jokaisen EU-maan on täytynyt osoittaa viherryttämiseen EU:n maksamasta suorasta tulotuesta 30 %. Suomi saa nykyisellä kaudella suoraa tulotukea 3,663 miljardia euroa ja siitä 30 % eli 1,099 miljardia euroa käytetään viherryttämiseen.

Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut neljä työryhmää valmistelemaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) seuraavan rahastokauden (2021-2027) strategista kansallista suunnitelmaa EU:n asettamien tavoitteiden pohjalta.

Vielä ei ole varmaa tietoa millainen lopullinen tukijärjestelmä tulee olemaan. Tällä sivulla kerrotaan ja kommentoidaan eri lähteistä saatua tietoa ja yritetään myös vaikuttaa tulevaan CAP-järjestelmään.

Vaikka luomutuotanto onkin ympäristöystävällistä, niin sitäkin voidaan ohjata tukijärjestelmän avulla vielä ympäristöystävällisemmäksi. Luomutuotannon ympäristöystävällinen viljelytapa tulisi korvata luomuviljelijöille ympäristötuen puolella ympäristö- ja ilmastotoimenpiteinä.

Jotta yksinkertaistaminen onnistuu, pitää asiaa lähestyä kokonaan tyhjältä pöydältä. Nyt meillä on aivan liikaa ja myös turhia kasvikoodeja.

Ehdollisuus koskee kaikkia tiloja. Ensimmäisenä tukimuotona pitäisi olla vapaaehtoiset I- ja II-pilarin ympäristötoimenpiteet.