CAP-kuulumisia Euroopasta

EU-maissa on aloitettu CAP-tukijärjestelmien laatiminen yhdessä toimijoiden kanssa. Isännöimme marraskuussa IFOAM EU -viljelijäryhmän kokousta, jossa kuulimme muiden maiden luomujärjestöiltä, miten ne ovat lähes poikkeuksetta mukana tukijärjestelmän valmistelussa. Suomessa tilanne on toinen; tukijärjestelmä valmistellaan maa- ja metsätalousministeriössä kabineteissa ilman avointa keskustelua.

Yhdistyneet Luomutuottajat on alusta asti pitänyt tärkeänä kansainvälistä edunvalvontaa ja meillä on jatkuva yhteys IFOAM EU:n Brysselin toimistoon ja asiantuntijoihin. Vaikka valmistelu on vielä jokaisessa jäsenmaassa alkuvaiheessa, niin jotain tietoa alkaa muista maista tulla.

Jäsenmaat ovat vesittämässä komission esityksiä.

2-pilarin maaseudun kehittämisrahojen 30 % osuuden kohdentaminen ilmasto- ja ympäristötoimenpiteisiin on keskustelun alla. Nyt keskustellaan voidaanko mukaan laskea myös jollain tasolla LFA-tuki, vaikka siinä ei ole ympäristöön tai ilmastoon kohdistuvia vaatimuksia.

1-pilarin suorien tukien ympäristö- ja ilmastotoimenpiteisiin korvamerkitystä rahoituksen osuudesta käydään parhaillaan keskustelua. Esimerkiksi Liettua olisi valmis osoittamaan 30 % ja toisaalta Suomi ei haluaisi käyttää näihin tukiin euroakaan.

Ekojärjestelmät

Ekojärjestelmiin suhtaudutaan jäsenmaissa yleisesti ottaen positiivisesti ja halutaan pitää se jäsenmaille pakollisena. Monissa maissa suunnitellaan joko luomun tai luomuun siirtymisen tukemista 1-pilarissa. Esimerkiksi Ruotsi on suunnitellut maksavansa kaikki luomutuet 1-pilarin ekojärjestelmien kautta. Ranska haluaisi maksaa ekojärjestelmissä tukea tiloille, jotka sitoutuvat korkeisiin ympäristöarvoihin ja tiloille, jotka tuottavat luomua. Hollannissa ja muutamassa muussa jäsenmaassa suunnitellaan pisteperusteista järjestelmää, jossa saavuttamalla tietyn pistemäärän erilaisista ilmastoa ja ympäristöä koskevissa toimenpiteistä, tila on oikeutettu korkeampaan tukeen. Espanja on jo julkaissut omat ideansa ekojärjestelmästä.

Espanjassa on esitelty ensimmäiset ajatukset tulevista ekojärjestelmistä.

Espanja on osoittamassa ekojärjestelmien toteuttamiseen 12,5 % EU:n kokonaan maksamista suorien tukien määrästä. Julkaistussa ideapaperissa on kahdeksan ideaa erilaisista ekojärjestelmistä. Kullekin niistä on määritelty vaatimukset, jotka on täytettävä tuen saamiseksi. Lisäksi paperiin on kirjattu erityiset tavoitteet, joihin tuki myötävaikuttaa, ja miten vaatimusten valvonta voitaisiin toteuttaa.

Tukien korvaustasot määritetään vasta, kun ehdotetut toimenpiteet on suunniteltu huolellisesti sekä niiden houkuttelevuus viljelijöiden keskuudessa on arvioitu.

Ehdotuksessa todetaan, että ympäristön kannalta toimenpiteestä, jonka tukimäärä ei ole kannustava tai jonka pinta-ala on erittäin alhainen, on hyödytön. Laajan vapaaehtoisen vastaanoton saavuttamiseksi viljelijöiden keskuudessa tukien tulisi olla riittävän houkuttelevia taloudellisesti sekä ympäristön ja ilmaston kannalta merkityksellisiä.

Espanjan ehdotuksessa monia kohtia voitaisiin jossain muodossa soveltaa myös Suomeen:

• Laidunnustuki, joka maksettaisiin karjanomistajalle, eikä maanomistajalle.
• Kasvipeitteisyyden valvonnassa hyödynnettäisiin satelliittien tuottamaa dataa.
• Viljelykierto vaatimuksessa olisi luettelo viljelykiertoon vaadittavista kasvilajeista.
• Lannoitussuunnittelu on viljelijöiden käytettävissä vain siirtymäkauden aikana, jonka jälkeen se siirtyy ehdollisuuden vaatimuksiin.
• Kasvinsuojeluaineiden kestävää käyttöä koskeva tila/peltokohtainen suunnitelma, jossa kasvinsuojeluaineiden käyttöä seurataan verkkopäiväkirjalla.
• Peltojen reunakasvillisuuden, kasvillisuussaarekkeiden, monimuotoisuuskäytävien perustaminen ja säilyttäminen.
• Osallistuminen lannan ja/tai kasviperäisen biomassan energian talteenotto-ohjelmiin

Koska kyseessä on ekojärjestelmä, ehdotukseen sisältyy mahdollisuus maksaa myös kannustavaa tukea perustason ylittäville toimille ja/tai toimenpiteen kohdistamiseen tietyille alueille.

Ohessa tiivistelmä Espanjaan suunnitteilla olevasta ekojärjestelmästä.

Pahoittelemme tekstissä mahdollisesti olevista käännöskukkasista.

Ekojärjestelmä 1. Laiduntaminen

Toimenpiteessä maksetaan korvaus karjatiloille, jonka eläimet laiduntavat. Tukeen voi saada korotuksen, jos kyseessä on alkuperäisrotu, laiduntamista käytetään metsäpalojen ehkäisemiseen, alueella on suurpetoja tai laitumet ovat Natura 2000 -alueita. Pinta-alaan olisi otettava huomioon kaikki hehtaarit, joilla laiduntamista tosiasiallisesti tehdään, riippumatta siitä ovatko ne tukikelpoisia perustulossa, kuten esimerkiksi metsäalueet.

Ekojärjestelmästä maksettavan korvauksen saaja olisi laiduntavien eläinten omistaja riippumatta siitä, kuka omistaa maan tai kenen hallinnassa maa on. Karjan enimmäis- ja vähimmäismäärää hehtaarilla säädellään hallinnollisella valvonnalla, ja eläinten läsnäoloa ja liikkumista laitumilla seurataan teknologian avulla (bolus, kaulukset jne.)

Ekojärjestelmä 2. Kasvipeitteisyys

Toimenpiteen tavoitteena on välttää maaperän eroosiota pitämällä maa kasvipeitteisenä. Kasvipeite lisää myös biologista monimuotoisuutta ja orgaanisen aineen määrää maaperässä sekä vähentää kasvinsuojeluaineiden tarvetta tautien ja tuholaisten torjunnassa. Lisäksi se pienentää maasta vapautuvan hiilidioksidin päästöjä ilmakehään ja vähentää maan muokkauksen vaatimia fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Typensitojakasvit vähentävät myös lannoitustarvetta ja edistävät maaperän vedensidontakykyä ja vähentävät näin kastelun tarvetta.

Tukeen voi saada korotuksen Natura 2000 -alueella tai käyttämällä puumaisia kasteltavia kasveja, joilla on korkea maisema- tai ympäristöarvo tai pitämällä jatkuva kasvipeitteisyys viljelyssä ja/tai käyttämällä suorakylvöä.

CAP:n perusteluissa ilmoitetaan, millä viljelmillä tai peltolohkoilla ekojärjestelmää toteutetaan. Maastokartoituksen lisäksi valvonnassa voitaisiin hyödyntää kaukokartoitusta.

Ekojärjestelmä 3. Puuvartisten kasvien karsimisjäännösten muokkaaminen maahan

Toimenpiteen tavoitteena on vähentää puuvartisten kasvien karsimisjäännösten polttamista kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseksi. Toimenpiteellä on positiivinen vaikutus myös hiukkaspäästöjen, mustan hiilen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Lisäksi metsäpalojen riski vähenee.

Karsimisjäännösten hakettaminen maaperään edistää orgaanisen aineen määrän lisääntymistä maaperässä. Samalla se vähentää kemiallisten lannoitteiden levityksen tarvetta ja eroosiota.

Toimenpiteen kustannukset ovat suuremmat kuin karsimisjätteiden polttaminen, joten toimenpiteen edistäminen vaatisi toimenpiteen tukemista. Tukeen voi saada korotuksen Natura 2000 -alueilla tai jos puuvartisilla kasveilla on alueella korkea maisema-arvo.

Ekojärjestelmä 4. Parannettu viljelykierto

Toimenpide edellyttää vaativampaa kasvivuorottelua, jossa pyritään parantamaan maaperän olosuhteita ja vähentämään lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä.

Lohkojen vuosittaisessa viljelykierrossa on vähintään kolme kasvia, jotka lisäävät viljelykasvien monimuotoisuutta. Viljelykierrossa olisi oltava mukana palko- ja öljykasveja. Kasvien enimmäisaloja määritetään samalla tavoin kuin nykyisessä viherryttämisessä. Koska tiettyjen lajien sisällyttämistä viljelykiertoon ei voida edellyttää, tulisi tuen myöntämisen ehtoihin laatia luettelo kasvilajeista, joita on oltava mukana viljelykierrossa.

Tavoitteena on parantaa maaperän rakennetta monipuolistamalla viljelykiertoa, vähentämällä lannoitustarvetta, parantamalla veden käyttöä ja hyödyntämällä edellisen sadon esikasvivaikutusta. Toimenpiteellä olisi mahdollista lisätä maaperän orgaanisen hiilen määrää sekä vähentää kasvivuorottelulla rikkakasvien, tuholaisten ja tautien määrää. Lisäksi pyritään mahdollisuuksien mukaan toimimaan niin, että kasvipeitteisyydellä minimoidaan hiilihävikkiä mahdollisimman paljon. Tukeen voi saada korotuksen Natura 2000 -alueilla.

Ekojärjestelmä 5. Lannoitussuunnittelu

Tämän ekojärjestelmän tavoitteena on saada viljelijät toteuttamaan vain tarpeenmukaista lannoitusta. Suunnitelmien laatimisessa on todellisen ravinnetarpeen määrittämiseksi otettava huomioon kaikki lannoitukseen kohdistuvat vaikutukset, kuten kasvustotähteiden mineralisaatio, käytettävät mineraali- ja orgaaniset lannoitteet sekä kastelu. Samoin määritetään paras tapa ja aika lannoitukselle. Lisäksi lannoitustehtävät on sisällytettävä maatilan muistikirjaan. Laskentaa helpottavia tietokoneohjelmia ja/tai erityisiä neuvoja on käytettävä järkevään lannoittamiseen.

Ekojärjestelmä on voimassa vain väliaikaisesti. Ekojärjestelmä on viljelijöiden käytettävissä vain siirtymäkauden aikana, jonka jälkeen se siirtyy ehdollisuuden vaatimuksiin. Tukeen voi saada korotuksen Natura 2000 -alueilla.

Ekojärjestelmä 6. Kasvinsuojeluaineiden käytön suunnittelu

Tämän ekojärjestelmän tavoitteena on edetä kohti kasvinsuojeluaineiden parempaa käyttöä tiloilla kohdistamalla tuki viljelijälle, joka on allekirjoittanut kasvinsuojeluaineiden kestävää käyttöä koskevan yksilöllisen suunnitelman. Toimenpiteellä saavutetaan kasvinsuojeluaineiden epäasianmukaisesta käytöstä johtuvien riskien ja ympäristölle haitallisten vaikutusten vähentäminen.

Ympäristöjärjestelmän hyväksymiseksi viljelijän on käytettävä verkkopalvelua. Tämä työkalu varmistaa kasvinsuojeluaineiden kulutuksen vähentymisen painotettuna tuotteen ekotoksikologisen profiilin perusteella. Valvonta tapahtuu etänä verkkopalvelun tietoja seuraamalla ja sitä täydennetään tilakohtaisella valvonnalla.

Tukeen voi saada korotuksen jättämällä toisen käsittelykerran pois ja Natura 2000 -alueilla tiloille, joilta vaaditaan suurempaa käytön vähentämistä.

Ekojärjestelmä 7. Peltojen reunakasvillisuuden, kasvillisuussaarekkeiden, monimuotoisuuskäytävien perustaminen ja säilyttäminen.

Peltojen reunakasvillisuus, kasvillisuus saarekkeet ja monimuotoisuuskäytävät mahdollistavat eläinten vapaan ja suojaisan liikkuvuuden peltoaukeilla. Niiden perustaminen tapahtuu istuttamalla maa-alueita alueelle tyypillisten ja/tai alkuperäiskasvien siemenillä. Istuttamalla pellon reunaan reunakasvillisuutta, kuten pensaita tai puita tuetaan alueelle tyypillisiä luonnonvaraisia lajeja, suositaan biologista monimuotoisuutta sekä edistetään hyönteisten ja lintujen elinolosuhteita.

Tämän tyyppisten järjestelmien on osoitettu ylläpitävän biologista monimuotoisuutta ja luonnonarvoja sekä lisäävän ympäristön sietokykyä ilmastonmuutoksen vaikutuksia vastaan.

Monimuotoisuuden osoittamiseksi eri kasvilajeille annetaan vähimmäis prosenttiosuuksia, joita voidaan käyttää perusteena myös ekosysteemin vaatimusten noudattamiselle. Tukeen voi saada korotuksen Natura 2000 -alueilla.

Ekojärjestelmä 8. Osallistuminen lannan ja/tai kasviperäisen biomassan energian talteenotto-ohjelmiin.

Energiaa voidaan tuottaa omaan tai yhteiskäyttöön karjatiloilla tuotetusta lannasta yksin tai yhdessä kasviperäisen biomassan tai elintarviketeollisuuden sivuvirtojen kanssa. Tällä voitaisiin vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Ekojärjestelmän toimenpide vähentää myös ammoniakin päästöjä ilmakehään varastointi vaiheessa.

Kuvatulla tavalla saatu mädätysjäännös on lisäksi homogeenisempi tuote, josta on eliminoitu mikro-organismit ja muut taudinaiheuttajat, kuten antibioottiresistentit mikro-organismit. Mädätysjäännöksiä voidaan käyttää lannoitteena ympäröivien tilojen pelloilla

Ekojärjestelmää voidaan soveltaa yhdellä maatilalla tai yhdessä useamman tilan kanssa, etenkin alueilla, joilla eläintiheys on suuri. Tukimuoto suunnataan märehtijä- ja hevostiloille, ja tuki maksetaan hehtaariperusteisesti. Valvonta toteutetaan ensisijaisesti verkkopalvelussa, jossa kirjataan lannantuotantomäärät ja toimituspaikat.

Kasviperäisen biomassan talteenotto -toimenpidettä harkitaan lisävaihtoehtona hakettamiselle maaperään. Puumaisten satokasvien karsimisjäännökset kerättäisiin biomassana sähkön- tai pellettinä lämmöntuotantoa varten.