Edunvalvonta
LEHDISTÖTIEDOTE 18.11.2019
Onko Suomi leikkaamassa miljardin maatalouden ympäristörahoituksesta?
Maa- ja metsätalousministeriö on leikkaamassa noin miljardi euroa maatalouden ympäristö- ja ilmastotoimenpiteiden rahoituksesta vuosina 2021–2027. Näin voi käydä, jos EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uutta työkalua eli ekojärjestelmää ei oteta käyttöön Suomessa.
Euroopan unioni on uudistamassa yhteistä maatalouspolitiikkaansa (CAP) vuosiksi 2021–2027. Tärkeä palikka Euroopan komission uudistusesityksessä on ns. ekojärjestelmä, joka korvaa aikaisemman viherryttämistoimenpiteen. Ekojärjestelmän kautta on tarkoitus maksaa viljelijöille tukea vapaaehtoisten ilmasto- ja ympäristötoimien toteuttamiseksi.
Suomi vastustaa ekojärjestelmän käyttöönottoa. Maa- ja metsätalousministeriö on esittänyt, että järjestelmästä ei pitäisi tehdä jäsenmaille pakollista, koska se lisäisi tukijärjestelmän monimutkaisuutta. Ilmasto- ja ympäristötoimien sijaan ministeriö ehdottaa, että rahat jaetaan tuottajille perustulotukena, ilman ympäristövelvoitteita.
Luomutuottajien etujärjestö Yhdistyneet Luomutuottajat ry on huolissaan ministeriön linjauksesta. Yhdistyksen asiamies Reijo Käki sanoo sen tarkoittavan, että maatalouden ympäristö- ja ilmastotoimenpiteisiin käytetyistä rahoista on katoamassa noin kolmasosa.
– Suomalaistuottajille on kuluvalla CAP-kaudella maksettu erilaisina ympäristöön kohdistuvina tukina noin kolme miljardia euroa. Jos viherryttämisen tilalle suunniteltua ekojärjestelmää ei oteta käyttöön, ympäristötoimien rahoituksesta lähtee miljardi pois, Käki laskee.
Komissio haluaa vahvistaa ympäristönäkökulmaa
CAP-uudistuksen keskeinen tavoite on vahvistaa EU:n maatalouspolitiikan ilmasto- ja ympäristönäkökulmaa. Komission esityksen mukaan uudella CAP-kaudella 40 % EU:n maataloustuista pitäisi olla ympäristö- ja ilmastosidonnaisia.
Reijo Käki arvioi, että ilman ekojärjestelmää maataloudessa ei saavuteta EU:n eikä Suomen hallituksen asettamia ympäristö- ja ilmastotavoitteita.
Suomi on saamassa uudella CAP-kaudella yhteensä noin 5,6 miljardia euroa EU-maataloustukia. Maa- ja metsätalousministeriön suunnitelman mukaan ympäristötoimiin suunnattavat tuet maksetaan jatkossa vain kustannusperustaisesti. Se tarkoittaa, että tuki korvaa tietystä ympäristötoimesta aiheutuvat kustannukset viljelijälle, mutta ei varsinaisesti jätä käteen taloudellista tulosta.
– Ympäristötoimiin tarvittaisiin kunnollinen taloudellinen kannustin, sillä muuten maatilat tuskin valitsevat niitä. Ekojärjestelmässä tukia voidaan maksaa myös kannustinperusteisesti, Käki huomauttaa.
Hän on huolissaan myös luomutuotannon tulevaisuudesta Suomessa. Käki pitää riskinä sitä, että luomun houkuttelevuus laskee, jos luomutuki määritellään pelkästään kustannusperustaisesti. Jos tuki ei kannusta tavanomaisia tiloja siirtymään luomuun, luomutuotannon vakaa kasvu Suomessa pysähtyy.
Luomutuottajien suomalaiset etujärjestöt ja alan eurooppalainen kattojärjestö IFOAM EU järjestävät keskiviikkona 20.11.2019 Järvenpäässä englanninkielisen ”The Future of Organic Farming & CAP post-2020” –seminaarin, jossa tarkastellaan mm. CAP-uudistusta ja geenitekniikan uusia menetelmiä. Toimittajat ovat tervetulleita seminaariin!
Lisätietoja: asiamies Reijo Käki, Yhdistyneet Luomutuottajat, puh. 045 804 8890 ja kansainvälisten asioiden vastaava Aira Sevón, Yhdistyneet Luomutuottajat, puh. 040 503 5115, www.yhdistyneetluomutuottajat.fi
Tietoja julkaisijasta: Yhdistyneet Luomutuottajat ry – Ekologiska producenternas Allians rf on luomutuottajien etujärjestö, jonka tarkoituksena on valvoa luomutuottajien yleisiä ja yhteisiä ammatinharjoittamiseen liittyviä etuja, edistää jäsentensä välistä yhteistoimintaa ja parantaa alan yleisiä toimintaedellytyksiä. Yhdistys on perustettu vuonna 2016.