AI maataloudessa, mahdollisuus vai uhka?

Euroopan maatalous- ja elintarvikelautakunnan asiantuntijaryhmä (EBAF)  keskusteli 2.10.2026 komissaari Christophe Hansenin johdolla digitalisaatiosta ja tekoälystä maataloudessa.

Euroopan maatalous- ja elintarvikelautakunnan asiantuntijaryhmän (EBAF) on tammikuussa 2025 EU-komission perustama maatalouden tulevaisuutta koskevan strategisen vuoropuhelun loppuraportin suositusten mukaisesti. Lautakuntaan kuuluvat maatalousketjun edustajat viljelijöistä kuluttajiin, sekä muita kansalaisyhteiskunnan edustajia. (Kts linkki jutun lopussa)

IFOAM OE:n johtaja Eduardo Cuoco pohdiskeli kokouksen kynnyksellä, ettei todellinen kysymys enää ole se, tuleeko tekoäly osaksi maataloutta, kun se on sitä jo. Maatalous ei ole dataköyhä toimiala, se on datapainotteinen, jopa datarikas!

Tärkeä kysymys on, millä säännöillä AI:ta ja digitalisaatiota käytetään maataloudessa, mitä dataa käyttäen ja kuka siitä hyötyy ja ennen kaikkea, kuka pitää ohjat käsissään, eli kenellä on valta hallita ja ohjata kerääntynyttä tietomäärää?

”Maatalous tuottaa jo valtavan määrän tietoa: tilakirjanpitoa, sertifiointitietoja, jäljitettävyystietoja, tutkimustuloksia, maaperä- ja säätietoja, markkinatietoa, sekä antureista ja koneista saatavaa tietoa. Maataloudessa ei siis ole pulaa datasta. Päinvastoin sitä on valtavasti. Mutta hyvin usein ala ei ole vielä valmis hyödyntämään tätä dataa tehokkaasti. Ja siksi tekoäly maataloudessa ei ole pääasiassa teknologiakysymys.

Tieto on pirstoutunut viljelijöiden, ohjelmistotoimittajien, viranomaisten, tutkijoiden, sertifiointielinten ja yritysten välille. Joskus tieto on yhä paperilla. Joskus järjestelmät eivät yksinkertaisesti pysty kommunikoimaan keskenään.”

Tämän vuoksi Cuoco ei näe tekoälyä maatalouden kontekstissa ensisijaisesti teknologinen kysymys, vaan hallintotapaa ja omistajuutta koskevana kysymyksena. Hän kysyykin:

”Kuka hallitsee dataa? Kuka päättää, millä aineistolla tekoälyjärjestelmä koulutetaan? Kuka määrittelee, mitä sen tulee optimoida? Tuottavuutta? Kannattavuutta? Maaperän terveyttä? Resilienssiä, (suomalaisittain, kestävyyttä kriisitilanteissa)? Tuotantopanosten vähentämistä?”

Olemme kaikki naureskellen lukeneet tekoälyltä kysyttäessä erilaisia vastauksia samaankin kysymykseen, erityisesti olemme päivitelleet virheellisiä vastauksia. Cuoco puuttuukin AI-työkalujen analysointivirheisiin ja pohtii, kuka on vastuussa, jos suositus on virheellinen. Kenellä on auktoriteetti kyseenalaistaa järjestelmän antamat ja erityisesti virheelliset suositukset?

IFOAM OE:ssa nähdään tekoälyavusteisessa tiedonhallinnassa mahdollisuuksia, kuten maanviljelijöitä ja virkamiehiä kiusaavan toistuvan hallinnollisen työn vähentäminen, tiedon saannin helpottaminen. Tekoäly voi tukea parempaa päätöksentekoa ja luoda uutta arvoa tiedosta, jota viljelijät jo tuottavat.

Mutta entäpä AI:n riskit, joista lehdistö uutisoi lähes joka päivä. Maataloudessa pelkona on se, että luodaan uudenlaista riippuvuutta muutamista teknologian tarjoajista. Cuoco näkee, että maatalousalan tieto ja data voisivat keskittyä järjestelmiin, joita viljelijät eivät itse hallitse, ja automaatio voisi vähitellen siirtyä ihmisten päätöksenteon tukemisesta päätösten tekemiseen heidän puolestaan.

Suomessa meillä on jo tekoäly esimerkiksi tulkitsemassa satelliittikarttoja, toki ihmisen tukemana. Mutta tunnemme kaikki varsinkin syksyisin paineen, kun otamme kuvia pellosta (joilla netti ei toimi), kun satelliittikuvien tulkitsijat ovat joko erehtyneet kuvien sisällöstä tai joiden tietoa ei voida tulkita.

Eduardo Cuoco haluaakin painottaa, että siksi hallintotapa on tärkeä. Lisäksi hän luettelee muita vaatimuksia, kuten yhteis- ja yhteen toimivuus, avoimet standardit ja selkeät luvat datan käytölle, läpinäkyvyys suositusten tuottamisessa.

Entä mikä on oikeudenmukainen arvonjako, kun viljelijöiden oma data ja tietämys luovat kaupallista arvoa. Eikö juuri tekoälyn tulisi antaa viljelijöille kykyä tehdä päätöksiä enemmän, eikä vähemmän. Viljelijöiden ei pitäisi koskaan menettää hallintaa tekoälypohjaisessa maatalousruokajärjestelmässä omasta tiedostaan.

Millaista tekoälyä me viljelijät siis haluamme, kenen hallinnoimaksi ja kenen hyödyksi keräämäämme dataa tulee hyödyntää?

Lähde: Eduardo Cuocon Linked´In postaus AI:sta maataloudessa

https://www.linkedin.com/feed/update/urn:li:activity:7511315448504709120/

https://www.organicseurope.bio/

Lue lisää EBAF-lautakunnasta suomeksi https://agriculture.ec.europa.eu/common-agricultural-policy/cap-overview/committees-and-expert-groups/ebaf_fi