Edunvalvonta

IFOAM Organics Europe kritisoi YMP-ehdotusta, joka varaa budjetissa varat vain pinta-alaperusteisille tulotuille ja jättää maatalouden ympäristötoimenpiteiden rahoittamisen jäsenvaltioiden tehtäväksi. IFOAM Organics Europe vaatii YMP-varojen selkeää kohdentamista ympäristöön, ilmastoon ja eläinten hyvinvointiin, jotta viljelijöille tarjotaan ennustettava polku kohti kestävyyttä.

Yhdistyneet Luomutuottajat ry tyrmää CAP ehdotuksen Komission CAP ehdotus rajoittaa EU:n rahoittamat tuet pinta-alaperusteisiksi ja jättää ympäristötoimenpiteiden, kuten luomun, rahoituksen kokonaan jäsenvaltioiden päätettäväksi ja maksettavaksi. Vaadimme EU budjettiin selkeämpää rahoituksen kohdentamista ympäristöön, ilmastoon ja eläinten hyvinvointiin. Ehdotuksessa luomuviljely tunnustetaan keskeisenä kestävän maatalouden välineenä, mikä on sinänsä myönteinen asia, mutta sen rinnalle tarvitaan jäsenmaita sitovia toimenpiteitä ja budjettivarauksia.

Yhdistyneet Luomutuottajat ry -FOPA ja yli 200 muuta organisaatiota ovat julkaisseet julkilausuman, jossa he varoittavat uusien GMO:n aiheuttamista vaaroista maanviljelijöille, pienille siementen jalostajille ja luomusektorille. Toiminnanjohtaja Reijo Käki on huolissaan Puolan ehdotuksesta: "Ehdotus on valmisteltu ja hyväksytty nopealla aikataululla ilman, että sen aiheuttamiin ongelmiin olisi haettu ratkaisuja. Kasvipatentit on merkittävä GMO:hon liittyvä ongelma. Lisäksi kuluttajilla ei ole mahdollista saada tietoon, mitä heidän lautasellaan todella on. Ehdotus vaarantaa myös pienten ja keskisuurten siementenjalostajien, maanviljelijöiden sekä luomu- ja ei-GMO-sektorin liiketoiminnan EU:ssa. Ehdotuksesta hyötyvät ainoastaan suuret siemenyhtiöitä.

Copa-Cogeca; uusilla geenimuuntelutekniikoilla ei ole mitään tekemistä patenttien kanssa Joulukuun 9. päivä 2024 Euroopan parlamentin [Lue lisää...]

Olemme saapuneet aikakauteen, jossa kasvitkin ovat patentoitavissa. Tämä voi kuulostaa tieteiselokuvalta, mutta todellisuudessa se on arkipäivää. Uusien geeniteknologioiden, kuten geenisaksien, myötä kasvien jalostus on mullistunut, mutta samalla on syntynyt monimutkainen patenttiviidakko, joka uhkaa sekä innovaatiota että elintarviketuotantoa. Tämä johtuu siitä, että jokainen uusi geenimuunnelma voi periaatteessa olla patentoitavissa. Uudet geenimuokkausmenetelmät ovat lisänneet patentinhakumääriä. Jatkossa kasvien jalostajat kohtaavat yhä useammin tilanteen, jossa heidän kehittämänsä lajikkeet ovat osittain tai kokonaan suojattu patenteilla. Ennen uuden lajikkeen kehittämistä on suoritettava kalliit ja aikaa vievät tutkimukset, jotta varmistetaan, että se ei loukkaa kenenkään olemassa olevia patentteja, mikä on huolestuttanut erityisesti pieniä kasvinjalostajia ja viljelijöitä. Uuden NGT-asetuksen ja uuden kasvien lisäysaineistoa koskevan asetuksen yhdistelmän myötä, maatilalla tallennettujen siementen käyttökielto tai velvoite maksaa lupamaksuja kasvinjalostajien oikeuksista ulotetaan koskemaan tätä aineistoa ja näitä lajikkeita heti, kun ne sisältävät patentoidun NTG-ominaisuuden. Patentit tulevat rajoittamaan viljelijöiden mahdollisuuksiaan hyödyntää perinteisiä tai paikallisia siemeniä. Jos heidät haastetaan oikeuteen väitetystä patentin loukkaamisesta, joka koskee NTG:stä johdettua ominaisuutta, ei heillä ole mitään keinoa todistaa, että heidän satonsa ei ole peräisin patentoidusta keksinnöstä. Sama koskee pieniä siemenyrityksiä, jotka markkinoivat rekisteröimättömiä perinteisiä siemeniä. Patenttien lisääntyminen siemenissä ja kasveissa muuttaa elintarviketuotannon taisteluksi oikeuksista ja hallinnasta.

NGT (New Genomic Techniques) on yleisnimitys uusille geenimuokkaustekniikoille, joilla voidaan tarkasti muokata organismien perimää. NGT:itä on useita erilaisia, ja CRISPR-Cas9 on yksi niistä. Geenisakset on yleisesti käytetty nimitys CRISPR-Cas9 -teknologialle. Tämä työkalu mahdollistaa DNA:n tarkkaan leikkaamiseen ja muokkaamiseen halutussa kohdassa. Se on kuin eräänlainen "molekyylitason sakset", joiden avulla tiedemiehet voivat poistaa, lisätä tai korjata yksittäisiä geenejä. NGT:iden eli uusien genomitekniikoiden käyttöön liittyy useita potentiaalisia riskejä, joita on tärkeä tiedostaa ja arvioida huolellisesti. Tässä on muutamia keskeisimpiä huolenaiheita: Ei-tarkoitetut seuraukset: Geneettiset muokkaukset voivat aiheuttaa odottamattomia seurauksia, joita emme vielä täysin ymmärrä. Muutokset yhdessä geenissä voivat vaikuttaa moniin muihin geeneihin ja aiheuttaa ei-toivottuja sivuvaikutuksia. Ympäristöriskit: Muunneltujen organismien pääsy luontoon voi aiheuttaa ekosysteemien häiriintymisen ja uhanalaisten lajien sukupuuton. Muunnetut geenit voivat levitä luonnonvaraisille lajeille ja aiheuttaa ennakoimattomia muutoksia ekosysteemeissä. Terveysriskit: Vaikka NGT:itä pidetään turvallisina, niiden pitkäaikaiset terveysvaikutukset eivät ole vielä täysin tiedossa. On mahdollista, että muunteutuneet organismit voivat aiheuttaa allergioita tai muita terveysongelmia ihmisille tai eläimille. Sosiaaliset eriarvoisuudet: NGT:iden kehittäminen ja käyttö on kallista, ja niistä hyötyvät ensisijaisesti suuret yritykset. Tämä voi johtaa siihen, että pienviljelijät ja kehitysmaat jäävät hyötymättä näistä teknologioista. Eettiset kysymykset: NGT:iden käyttö herättää myös monia eettisiä kysymyksiä. Esimerkiksi, onko oikein muokata elämän perimää tai luoda uusia elämänmuotoja? Kuka päättää, millaisia muutoksia teemme?

Kansliapäällikkö Pekko Pesonen oli kutsunut luomujärjestöt keskustelemaan luomuvalvonnasta 3.12.2024. Luomujärjestöt olivat tehneet tilaisuuteen yhteisen kannanoton, miten luomuvalvontaa voitaisiin kehittää aluehallintouudistuksen yhteydessä. Yllättäen maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen otti tilaisuudessa esille geenimuuntelun ja moitti luomujärjestöjä niiden kielteisestä asenteesta geenimuunteluun. Kansliapäällikkö Pesonen kehotti luomujärjestöjä ottamaan myönteisen kannan uusien genomitekniikoiden (NGT) sääntelyn purkamiseen. On yllättävää, että Suomessa ministeriön kansliapäällikkö on alkanut ohjaamaan järjestöjen mielipiteitä. Asian pitäisi olla juuri päinvastoin, ministeriön pitäisi kuunnella, keskustella ja ottaa huomioon kansalaisjärjestöjen mielipiteet. Uusien genomitekniikoiden (NGT) sääntelyn purkamiseen on liittynyt demo¬kraattisen päätöksenteon puute. Ehdotus on herättänyt paljon kritiikkiä siitä, että se on valmisteltu liian suljetuin ovin, eikä kansalaisilla ole ollut riittävää mahdollisuutta osallistua keskusteluun. Siinä on kyse muustakin kuin pelkästä kasvinjalostuksesta. Eettisten kysymysten lisäksi kyse on kasvien patentoinnista ja sen seurauksista. Komission NGT-ehdotus sisältää merkittäviä riskejä, eikä sen hyödyt ole riittävästi perusteltuja. Meidän mielestämme Euroopan parlamentin ehdotuksen hylkääminen olisi tärkeä askel kohti kestävämmän ja oikeudenmukaisemman ruokajärjestelmän rakentamista.

Yhdistyksen puheenjohtajaksi vuodelle 2025 valittiin Mikko Simola Artjärveltä. Hallituksen jäseniksi vuodelle 2025 valittiin Juho Maula, Pentti Mattila, Anders Fagerström, Kari Juhola ja Esa Heikkilä. Varajäseniksi valittiin Jouko Aalto, Aira Sevón, Jyrki Ollikkala. Syyskokous päätti vuoden 2025 jäsenmaksuksi 65 euroa. Yhdistyksen toiminnan painopiste on luomutuottajien edunvalvonnassa. Toiminnanjohtaja Reijo Käki nosti omassa esityksessään tulevan vuoden suurimmaksi haasteeksi muutosten saaminen nykyiseen CAP tukijärjestelmään. Luomupinta-alan kasvattaminen on selkeästi todettu CAP tavoitteissa ja sille on myös varattu rahoitus. Valitettavasti valitut CAP toimenpiteet eivät tue asetettuja tavoitteita. Muutokset CAP toimenpiteisiin pitäisi meidän mielestämme tehdä jo vuoden 2025 tukiehtoihin. Olemme lähettäneet ministeriöön ehdotuksemme, miten luomutuotantoa voitaisiin paremmin tukea. Myös tulevan CAP kauden valmistelussa on ratkaisevat hetket menossa. Kokouksen jälkeen meillä oli tilaisuus kuulla maanviljelyteknologian asiantuntija agronomi Jussi Knaapin mainio esitys: Maan hoito - hyvät, pahat ja rumat käytännöt.

ESVY ry ja Kuhilas ry ovat sulautuneet Yhdistyneet luomutuottajat ry:hyn Yhdistyneet Luomutuottajat (FOPA) on muuttunut kattojärjestöstä henkilöyhdistykseksi. Muutoksen pääasiallisena syynä oli halu vähentää hallinnollisesta taakkaa. ESVY ry:n osalta muutos on jo tapahtunut vuoden 2024 aikana ja Kuhilas ry:n osalta muutos toteutuu vuoden 2025 alussa. Yhdistysten jäsenille muutos näkyy siten, että jäsenmaksu tulee jatkossa suoraan Yhdistyneiltä Luomutuottajilta. Samoin jäsentiedotus tulee suoraan ilman välikäsiä. Suora henkilöjäsenyys avaa myös luontevan mahdollisuuden liittyä yhdistyksen jäseneksi koko Suomesta. Syyskokous päätti vuoden 2025 jäsenmaksuksi 65 euroa. Jäsenyyttä voi hakea ilmoittautumalla sähköpostilla omat yhteystiedot:  yhdistyneetluomutuottajat@gmail.com

Suomessa on pitkät perinteet siitä, että nimenomaan MTK on se taho, joka sopii maa- ja metsätalousministeriön kanssa Suomen maataloutta koskevat asiat. EU päätösten teossa Euroopan maataloustuottajien ja osuustoimintaliikkeiden kattojärjestö Copa-Cogeca on vaikutusvaltaisin lobbausjärjestö ja sillä on hyvin tiiviit yhteydet EU:n maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston (DG-AGRI) kanssa. Keväällä 2019 alkoivat CAP valmistelun työpajat. Luomun osalta ilmoitettiin, että luomutyöpaja järjestetään vasta valmistelun loppupuolella, koska siihen ei tule muutoksia. Cap27-työpajoissa kaikki, myös luomujärjestöt, saivat vastata ministeriön valmistelemiin kysymyksiin siitä mikä oli hyvää tai huonoa nykyisellä tukikaudella ja myös kehitysajatuksia tulevalle. Näistä näkemyksistä ja ajatuksista ei kuitenkaan käyty keskustelua tai arvioitu miten ne sopisivat EU:n asettamiin tavoitteisiin. Tämä keskustelu käytiin ministeriön asettamassa maataloustuotannon kehittämisryhmässä, jossa viljelijöitä edusti kaksi edustajaa MTK:sta ja yksi edustaja SLC:stä. Kovasta yrityksestä huolimatta luomun edustajia ei ministeriö sinne huolinut.

Maaseudun tulevaisuus uutisoi 19.2.2024 Vilja-alan yhteistyöryhmän viljelijäseminaaria: ”Heikko sato antoi viljoille lisähintaa 50 euroa tonnilta. Merkittävä osa Suomen vilja-alasta olisi järkevää siirtää muille kasveille.” Seminaarin tallenne kannattaa käydä katsomassa jälkikäteen, jollei sitä ole jo nähnyt. VYR viljelijäseminaari 2024. Harvoin näin selkokielellä kerrotaan, miten viljamarkkinat Suomessa toimii.

Suomesta ei käytännössä mene luomuviljaa vientiin. Kaikki luomuvilja jalostetaan Suomessa. Tärkein vilja luomussa on kaura, jota viljellään yli puolella luomuvilja-alasta. Puolet luomukaurasta menee elintarviketeollisuuteen lähinnä hiutaletuotantoon, josta suurin osa menee vientiin. Luomuviljan osalta ei ole julkista viljapörssiä. Aina välillä VYR julkaisee saksalaisten ostajien luomuviljan hintoja omassa katsauksessaan. Viimeisessä katsauksessa 4/2024 oli Saksan hintanoteeraukset tammikuulle 2024. Luomukaura (tuonti) hinta oli 425–435 €/tn.

Suomessa alettiin noudattamaan 2014–2020 ohjelmakauden tukijärjestelmää 2015. Samalla 5-vuotiset luomusopimukset muuttuivat sitoumuksiksi, jossa luomupinta-ala voi muuttua sitoumuskauden aikana. Pidän tätä muutosta lähtölaukauksena luomupinta-alan kasvulle Suomessa. Kasvava luomukauran ala mahdollisti myös luomukaurahiutaletuotannon kasvamisen. Kerrataanpa mitä viimevuosina on tapahtunut. Alla olevasta kaaviossa näkyvät luomukauran satomäärät eri vuosina. Lisäksi siinä on tiedot vuoteen 2020 asti tuonnista ja teollisesta käytöstä. 2021 lähtien nämä tiedot eivät ole enää olleet julkisia.

Yhdistyneet Luomutuottajat järjesti Seminaarin Vääksyssä hotelli Tallukassa. Seminaari oli kohdennettu vain jäsenille. Seminaarin tavoitteena oli jakaa tietoa yhdistyksen toiminnasta ja ajankohtaisista asioista luomuedunvalvonnasta. Seminaarin osallistui 20 jäsenyhdistyksen jäsentä. Yhdelle päivälle oli onnistuttu kokoamaan mielenkiintoinen katsaus yhdistyksen toiminnasta.

Yhdistys teki syksyllä 2023 sääntömuutoksen ja yhdistykseen voi nyt liittyä myös henkilöjäsenet. Halusimme uudistuksella suoraviivaistaa toimintaa ja avata koko Suomesta mahdollisuuden osallistua suoraan yhdistyksen toimintaan. Kaikkeen yhdistyksen toimintaan voi osallistua etänä, joten välimatkat eivät ole esteenä.

Cap uudistus lisäsi aikaisempaa enemmän valtaa ja vastuuta jäsenmaille. Suomessa tätä valtaa ja vastuuta ei käytetty järjestelmän uudistamiseen. Maatalouden tuotannosta irrotetuista suorista tuissa suurin muutos oli viherryttämisestä luopuminen ja ekojärjestelmien käyttöönotto. Ekojärjestelmät ovat samoja tuttuja toimenpiteitä edellisen kauden ympäristötuen puolelta, josta ne siirrettiin suorien tukien puolelle. Ekojärjestelmään valitut toimenpiteet ovat riittämättömiä Green Deal -ohjelman ja Pellolta pöytään -strategian saavuttamiseksi ja lisäksi niissä on ehtoja, jotka vaikuttavat luomutilojen mahdollisuuteen valita toimenpiteitä. Ympäristö- ja ilmasto-, ja luomutavoitteiden saavuttamiseksi olisi välittömästi tehtävä korjauksia ekojärjestelmän toimenpiteisiin.

Yhdistyneet Luomutuottajat ry on kiinnittänyt huomiota siihen, että Suomessa valitut toimenpiteet CAP järjestelmässä eivät ole vastanneet CAP tavoitteisiin luomun osalta. Tavoitellun kasvun sijaan onkin luomupinta-ala lähtenyt voimakkaaseen laskuun. Olemme ehdottaneet jo valmistelun yhteydessä erilaisia luomutuotannon lisäämiseen tähtääviä toimenpiteitä CAP järjestelmään ja osoittaneet siinä olevia puutteita ja heikkouksia tavoitteiden saavuttamisessa. Luomupinta-alan laskeminen johtuu pääasiassa tukijärjestelmään tehdyistä muutoksista myyntikasvien osalta. Suomen CAP tavoitteen saavuttamiseksi luomun osalta tarvitaan luomukorvaukseen välittömästi merkittäviä muutoksia.

CAP koulutukset alkavat olla ohi. Asiaa on ollut paljon ja tarkentaviin kysymyksiin ei aina ole löytynyt vastauksia. Myöskään tällä sivulla ei ole mahdollista kertoa kaikista muutoksista tai tarkennuksista. Yksi hyvä paikka löytää viimeisin tieto uusista tulkinnoista on neuvojille tarkoitettu sivusto cap27-aineistot-neuvojille

Suomalaiset jäsenjärjestöt pitivät kokouksen 27.3.2023, jossa valittiin Suomen edustajat luomualan Eurooppalaisen edunvalvontakattojärjestöön. Varsinaiseksi edustajaksi Suomesta valittiin [Lue lisää...]

Sitoumusehdoissa on suuri muutos aikaisempiin ehtoihin verrattuna myyntikasvien osalta 1) Myyntikasveja on viljeltävä joka vuosi vähintään 30 % siirtymäkauden ohittaneesta sitoumusalasta. 2) Myyntikasviluettelosta on poistettu puitavien viljojen seoskasvusto, viljojen ja öljykasvien seoskasvusto sekä asetuksen liitteessä mainittujen valkuaiskasvien seoskasvusto, viljojen ja asetuksen liitteessä mainittujen valkuaiskasvien seoskasvusto. 3) Myyntikasviksi ei lueta ennen tuleentumista korjattuvia kasvustoja.

Puitavat seoskasvustot eivät enää kelpaa myyntikasveiksi. Luomukorvaus uudelle CAP kaudelle muuttui vielä loppumetreillä. Valtioneuvosto antoi [Lue lisää...]

Yhdistyneet Luomutuottajat on antanut oman lausunnon. Lausunnossa kiinnitettiin erityisesti huomiota esityksen perusteluihin, jotka meidän mielestämme eivät olleet ajan tasalla. Lisäksi pidimme tukea haitallisena CAP’n ympäristötavoitteiden saavuttamisessa, ja huoltovarmuuden näkökulmasta tukitoimia pitäisi kohdistaa orgaanisten lannoitteiden käytön lisäämiseen ja typensidonnan hyödyntämiseen. Lannoitetuen sijasta pidämme tarpeellisempana tukitoimia maatalouden polttoainekustannuksien alentamiseksi. Ehdotamme, että liikennepolttoaineiden jakeluvelvoitteesta aiheutuva hinnan nousu vuodelle 2024 korvataan maataloudelle.

IFOAM OE tarjosi apua jäsenjärjestöille, jotta luomutuottajien näkemykset CAP valmistelun viimeistelyvaiheessa otettaisiin huomioon. Yhdistyneet Luomutuottajat otti tarjouksen vastaan ja toimitti suomalaisten luomuviljelijöiden puolesta analyysin Suomen esityksestä ja sen puutteista IFOAM OE asiantuntijoille. Tämän analyysin pohjalta on tehty ministeri Kurviselle ja maa- metsätalousministeriöön lähetetty kirje. Kirjeessä on nostettu esiin muutama keskeinen asia.

Suomen CAP-suunnitelman saama runsas EU-komission palaute suunnitelman korjaamisesta ei tullut yllätyksenä. Suomi hylkäsi heti valmistelun alussa komission keskeiset tavoitteet muuttaa tukijärjestelmä toimenpidepohjaisesta järjestelmästä tavoiteperusteiseksi. Suomessa valittiin lähtökohdaksi säilyttää mahdollisimman paljon vanhaa toimenpidepohjaista tukijärjestelmää. Suomessa tehtiin virhearviointi, kun ekojärjestelmiä ja uudelleenjakotukea ei heti alettu valmistelemaan, vaikka ne olivat jäsenmaille pakollisia. Komissio kiinnittää erityisesti huomiota esityksen vaatimattomiin ilmasto- ja ympäristövaikutuksiin. Palautteessa toistuu useasti, että kontribuutiota ilmasto- ja ravinnepäästöjen vähentämiseksi täytyy lisätä Suomessa voimakkaasti. Väitteet, että Suomen esitys nostaa huomattavasti ilmasto- ja ympäristötavoitteiden kunnianhimoa, ovat komission palautteen perusteella vailla pohjaa.

Luomukorvauksen tasossa on huomioitava keväällä 2022 tapahtuneet muutokset. Luomun pitää olla edelleen houkutteleva vaihtoehto kemialliselle viljelylle. Luomu ei ole riippuvainen ulkomailta tuotavista tuotantopanoksista ja lisää siten jokaisen maan huoltovarmuutta. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut suuria muutoksia viljan hinnoissa. Tällä hetkellä tavanomaisen viljan hinta on jo ajoittain noussut luomuhintoja korkeammalle. Tavanomaisesta kasvintuotannosta on jopa tullut kannattavampaa kuin luomukasvintuotanto. Isot ja nopeat muutokset toimintaympäristössä pitää huomioida tukitasoissa. Tukitasojen pitää reagoida muutoksiin vuosittain.

Uusin esimerkki sertifioinnin ja tukivalvonnan yhteydestä on Laki ruokahallinnon tietovarannosta 560/2021. Ruokaviraston näkemyksen mukaan laki koskee luomusertifiointia tekeviä luomutarkastajia. Ruokavirasto on ohjeistanut luomutarkastajia, että jos luomutarkastusta tehdessä silmään pistää jokin toisen sektorin, esimerkiksi tukivalvonnan näkökulmasta mahdollisesti pielessä oleva asia, se on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle. Ruokavirasto painottaa, että kyseessä on luomutarkastajia koskeva velvollisuus, ei oikeus.

IFOAM EO toimitti päivitetyn CAP analyysin luomutuotannon tukemisesta EU komissiolle. Raportti sisältää analyysin CAP suunnitelmasta [Lue lisää...]

CAP esitys huono luomutiloille Saamamme tiedon mukaan ministeriön CAP esitys on valmistunut. Valtioneuvoston hyväksymisen jälkeen [Lue lisää...]

LUOMUTOIMIJOIDEN JÄRJESTÖ VAROITTAA RIITTÄMÄTTÖMÄSTÄ KUNNIANHIMOSTA JÄSENMAIDEN CAP STRATEGIA SUUNNITELMISSA BRYSSELI, BELGIA, 18. marraskuuta 2021 – Luomuviljelijöiden järjestö julkaisi arvion luonnonmukaista maataloutta tukevista toimenpiteistä ja budjeteista jäsenmaiden luonnoksissa CAP:n strategisista suunnitelmista (CAP SPs). Analyysi perustuu luomuviljelijöiden järjestön 19 jäsenmaan palautteeseen. Se osoittaa, että uusi CAP ei edistä luomuviljelyn merkittävää kehitystä EU:ssa, ellei kansallisten CAP strategiasuunnitelmien luonnoksiin tehdä merkittäviä parannuksia useissa jäsenvaltioissa.

Ministeriö kertoi 10.11.2021 luomujärjestöille lausuntojen pohjalta tehdyt muutokset luomutukijärjestelmään. Merkittävä positiivinen asiana on kokotilavaatimuksen poistuminen, mutta siihen ne hyvät uutiset sitten loppuvatkin.

Perusteet lausunnolle Luomukotieläintuen hehtaariperusteinen määräytyminen Maa- ja metsätalousministeriö järjesti 5.7. 2021 luomujärjestöille ja luomuasiantuntijoille luomusitoumuksen [Lue lisää...]

Lausuntomme CAP-suunnitelmasta luomun osalta Yhdistyneet luomutuottajat ry 8.9.2021  Ympäristö- ja ilmastotavoitteiden lisäksi luomutuotanto edistää myös [Lue lisää...]

Luomun rahoitus on riittämätön 20 % tavoitteeseen  Lähtöasetelma edelliseltä kaudelta Luomurahoitus oli edellisellä kaudella 326 [Lue lisää...]

Ympäristö- ja ilmastotavoitteiden lisäksi luomutuotanto edistää myös muita komission ympäristöpolitiikalle asettamia tavoitteita eläinten hyvinvoinnista maatilojen kannattavuuteen. Luomukorvausta suunniteltaessa pitää huomioida kaikki luomutuotannon positiiviset vaikutuksen CAP:n tavoitteisiin. Komission mielestä Suomen pitäisi hyödyntää paremmin luontaisia kilpailuetuja, kuten puhdasta luonto, torjunta-aineiden vähäistä käyttöä maataloudessa, mikrobilääkkeiden vähäistä käyttöä ja korkeampia eläinten hyvinvointistandardeja. Luonnonolosuhteet ovat Suomessa luomutuotannolle suosiolliset. Komissio suositteleekin mm. Suomelle luomutuotannon kasvattamista kuluttaja viestinnällä ja luomutuotannon kasvattamisella, sekä panostamalla luomututkimukseen ja uusien luomutuotteiden kehittämiseen. Komission suositukset ovat hyviä ja kannatettavia. Meidän mielestä uudelle kaudelle pitää ehdottomasti saada ministeriön esitystä kunnianhimoisemmat tavoitteet ja toimenpiteet.

Kokotilan luomuvaatimus pienentäisi luomupinta-alaa merkittävästi Suomessa on arviolta noin 900 tilaa, joilla pellot ovat luomussa ja eläimet ovat tavanomaisia. Luomutilojen keskikoko on 62,9 ha. Tämän tiedon perusteella, näillä tiloilla on arviolta luomupeltoa noin 56 610 ha eli 18 % koko Suomen luomupinta-alasta. Luomuliiton tekemässä kyselyssä 11,4 % tiloista siirtäisi eläimet luomuun. 17,1 % tiloista siirtäisi luomuun, jos luomukotieläinkorvaus kattaisi korkeammat tuotantokustannukset. Kokotilavaatimuksen seurauksena Suomen luomupinta-ala tippuu pahimmassa tapauksessa 13,9 prosentista 11,7 prosenttiin.

Hehtaariperusteisen maksun määräytyminen luonnonmukaisen kotieläintuotannon sitoumuksissa Tällä tukikaudella 2017-2022 kotieläintuen maksuperuste on kirjattu seuraavasti. ”Jos harjoitat luonnonmukaista kotieläintuotantoa, maksetaan korotusta 134 euroa/ha. Kotieläintilallasi on tällöin oltava korvauskelpoista sitoumushehtaaria kohti vähintään 0,3 eläinyksikköä luonnonmukaisesti kasvatettuja eläimiä”. Nykyinen järjestelmässä luomukotieläintuki ei ole kohdistunut erityisen hyvin eläintuotantoon, ja kotieläintilojen saama tuki eläinyksikköä kohti on vaihdellut huomattavasti. Vaikka luomukotieläintuki on nimellisesti 134 €/ha, niin eläinyksikköä kohti tilat saavat hyvin erilaista tukea. Yhdellä eläinyksiköllä on saanut hehtaarikohtaista tukea 0-446 €/ey. Tämä asettaa tilat hyvin erilaiseen asemaan, sen mukaan kuinka paljon peltoa kyseisellä tilalla on suhteessa eläinmäärään.

Edunvalvonta Luomu 2.0 Kansallisen luomuohjelman Luomu 2.0 valmistelu tehtiin ministeriön sisällä ilman avointa keskustelua. Lisäksi [Lue lisää...]

 Ympäristö- ja ilmastotavoitteiden lisäksi luomutuotanto edistää myös muita komission ympäristöpolitiikalle asettamia tavoitteita eläinten hyvinvoinnista maatilojen [Lue lisää...]

Luomu on ratkaisu ympäristötavoitteiden saavuttamisessa Suomessa olisi mahdollista toteuttaa kunnianhimoisempaa ympäristöpolitiikkaa, joka myös parantaisi viljelijän [Lue lisää...]

Edunvalvonta Luomujärjestöjen kohtelu CAP valmistelussa CAP-neuvotteluissa tuloksia odotetaan Portugalin puheenjohtajakaudella. 19.3. pidetyssä komission CDG CAP [Lue lisää...]

Ministeriö lähetti ensimmäistä kertaa luomujärjestöille kommentoitavaksi muistion ministeriön suunnitelmasta uudesta luomukorvauksesta. Suunnitelma pitää sisällään hyvin paljon saman kaltaisen järjestelmän kuin vanhakin. Ministeriö onkin viestinyt, että se haluaa jatkaa tulevan tukikauden hyvin samankaltaisella järjestelmällä, jota se pitää toimivana. Ministeriön pinta-ala tavoite tulevalle kaudelle olisi sama 20 % kuten nykyisinkin. Kokonaan uutena vaatimuksena ministeriö ehdottaa, että luomutilan tuotantoeläimet olisi siirrettävä luomutuotantoon viimeistään neljäntenä sitoumusvuonna. Lisäksi 30 % myyntikasvivaatimus koskisi kaikkia luomutiloja, myös luomukotieläintiloja.  

Edunvalvonta Komission kommentit ja suositukset Suomen CAP suunnitelmaan Komissio toteaa, että Suomen maatalouden haasteena on [Lue lisää...]

Edunvalvonta Komission on antanut suositukset ekojärjestelmän toimenpiteistä Ekojärjestelmä on EU:n kokonaan rahoittamiin tukiin kuuluva ympäristö- [Lue lisää...]

Eurooppalainen kansalaisjärjestö CEO on raportissaan tutkinut, miten viljelijöiden etujärjestö on liittoutuneet monikansallisten yritysten kanssa. Raportissa [Lue lisää...]

Ilmastonmuutoksen hidastaminen ja luomu ovat suurimpia häviäjiä EU parlamentin CAP äänestyksessä Tuottajien ja maatalousosuuskuntien edunvalvonta [Lue lisää...]

Yle: tutkijat huolestuivat lannoitteiden nopeasti kasvaneista päästöistä Typpioksiduulin päästöt ovat kasvaneet maataloudessa typpilannoituksen takia. Ruuantuotannosta [Lue lisää...]

EU:n komissio ehdottaa luonnonmukaisen maatalouden lisäämistä 25 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Asiasta kerrotaan juuri julkaistuissa biodiversiteetti- ja Pellolta pöytään - strategioissa. Komissio laatii luonnonmukaisen maatalouden toimintasuunnitelman, joka auttaa jäsenmaita edistämään luonnonmukaisten tuotteiden tarjontaa ja kysyntää. Pellolta pöytään -strategiassa EU ottaa selkeästi kantaa luomualan kasvattamiseksi. EU:n tavoite on selvä: se haluaa merkittävästi lisätä luonnonmukaista maataloutta. Luomuviljely sopii hyvin EU:n reilun, terveyttä edistävän ja ympäristöystävällisen elintarvikejärjestelmän kehittämisen tavoitteisiin ja siinä toteutuu vastuullinen lähestymistapa ilmasto- ja ympäristökysymyksiin.

CAP-kuulumisia Euroopasta Jäsenmaat ovat vesittämässä komission esityksiä. 2-pilarin maaseudun kehittämisrahojen 30 % osuuden kohdentaminen ilmasto- ja ympäristötoimenpiteisiin on keskustelun alla. Nyt keskustellaan voidaanko mukaan laskea myös jollain tasolla LFA-tuki, vaikka siinä ei ole ympäristöön tai ilmastoon kohdistuvia vaatimuksia. 1-pilarin suorien tukien ympäristö- ja ilmastotoimenpiteisiin korvamerkitystä rahoituksen osuudesta käydään parhaillaan keskustelua. Esimerkiksi Liettua olisi valmis osoittamaan 30 % ja toisaalta Suomi ei haluaisi käyttää näihin tukiin euroakaan. Ekojärjestelmiin suhtaudutaan jäsenmaissa yleisesti ottaen positiivisesti ja halutaan pitää se jäsenmaille pakollisena. Monissa maissa suunnitellaan joko luomun tai luomuun siirtymisen tukemista 1-pilarissa.

IFOAM EU on julkaisut oppaan Ekojärjestelmien käyttöönotosta uudella CAP kaudella. Oppaan tarkoituksena on auttaa ymmärtämään paremmin tätä uutta työkalua yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) strategisten suunnitelmien täytäntöönpanossa ja arvioinnissa. Ekojärjestelmät tulevat viherryttämisen tilalle, ne ovat kokonaan EU:n 100 % rahoittamia ja jokainen jäsenmaa itse päättää Ekojärjestelmiin tulevista toimenpiteistä.

Edunvalvonta Kevään 2020 luomusitoumukset ovat lausunnolla 5.2.2020 asti Sitoumuksen jatkaminen vuodella Sitoumusta voidaan jatkaa viiden [Lue lisää...]

Edunvalvonta Lehdistötiedote ylitti uutiskynnyksen. Sunnuntaina 1.12.2019 Yle uutisten yhtenä pääaiheena oli "Ilmastokunnianhimo on kadoksissa isossa [Lue lisää...]

Onko Suomi leikkaamassa miljardin maatalouden ympäristörahoituksesta? Maa- ja metsätalousministeriö on leikkaamassa noin miljardi euroa maatalouden ympäristö- ja ilmastotoimenpiteiden rahoituksesta vuosina 2021–2027. Näin voi käydä, jos EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uutta työkalua eli ekojärjestelmää ei oteta käyttöön Suomessa.

Ekojärjestelmä korvaa viherryttämisen vaatimukset Tällä hetkellä viljelijöille maksetaan viherryttämistukea siitä, että he käyttävät viljelymenetelmiä, jotka auttavat ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Viherryttämisen vaatimukset olivat kaikissa EU-maissa samat ja komission asettamat. Viherryttämisen vaatimuksia olivat viljelyn monipuolistaminen, pysyvän nurmen säilyttäminen ja 5 % vaatimus ekologisille aloille. Jokaisen EU-maan on täytynyt osoittaa viherryttämiseen EU:n maksamasta suorasta tulotuesta 30 %. Suomi saa nykyisellä kaudella suoraa tulotukea 3,663 miljardia euroa ja siitä 30 % eli 1,099 miljardia euroa käytetään viherryttämiseen.

Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut neljä työryhmää valmistelemaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) seuraavan rahastokauden (2021-2027) strategista kansallista suunnitelmaa EU:n asettamien tavoitteiden pohjalta.

Vielä ei ole varmaa tietoa millainen lopullinen tukijärjestelmä tulee olemaan. Tällä sivulla kerrotaan ja kommentoidaan eri lähteistä saatua tietoa ja yritetään myös vaikuttaa tulevaan CAP-järjestelmään.

Vaikka luomutuotanto onkin ympäristöystävällistä, niin sitäkin voidaan ohjata tukijärjestelmän avulla vielä ympäristöystävällisemmäksi. Luomutuotannon ympäristöystävällinen viljelytapa tulisi korvata luomuviljelijöille ympäristötuen puolella ympäristö- ja ilmastotoimenpiteinä.

Jotta yksinkertaistaminen onnistuu, pitää asiaa lähestyä kokonaan tyhjältä pöydältä. Nyt meillä on aivan liikaa ja myös turhia kasvikoodeja.

Ehdollisuus koskee kaikkia tiloja. Ensimmäisenä tukimuotona pitäisi olla vapaaehtoiset I- ja II-pilarin ympäristötoimenpiteet.